Oma valintani on perinteinen joulukortti. Sitä tulee niin harvoin muistettua sukulaisia sekä ystäviä, että on edes kerran vuodessa mukava ilahduttaa kortilla.
Kaunis ja ajatuksella valittu postikortti ilahduttaa aina! Jouluna on mukava saada itse tehty kortti. Kun kortteja tehtailee ison kasan, korttimallin kanssa ei kannata ahnehtia eli mitä simppelimpi malli sitä todennäköisemmin kortit onnistuvat.
Kun on kärsivällisyyttä nolla, kuten minulla, kortin teossa laatuun panostaminen kannattaa. Tällä kertaa korttivalvojaisissani käytin valmiita korttipohjia, enkä lähtenyt kikkaileeman edes korttien leikkaamisen kanssa. Laadukas liima ja kaksipuoleinen teippi myös takaavat hyvän ja viimeistellyn lopputuloksen.
Meidän korttipajassa käytetään tänä jouluna silkkinauhoja, leimasimia sekä kauniita papereita. Eilisestä kalenteriluukusta löytyneet sydämetkin pääsevät uuteen kotiin joulukorttien kautta. Leimaamalla saa muuten monenlaista kivaa kortteihin. Yläkuvassa valkean sydämen alla oleva ornamenttinauha on leimaamalla tehty, kuten myös pyykkipoikakortin joulu-teksti.
Näiden joulukorttien slaavilainen tunnelma puolestaan syntyi tarroilla. Ihania ja upeita nuo tarrat. Onneksi niitä on vielä pari arkillista jäljellä. Myös sanomalehdillä, lahja- tai käärepaperilla voi kikkailla kortteja tehtäessä.
p.s. Aku Ankun joulukalenterissa on joka päivälle oma arvoituksensa. Naureskelin näitä kahta eilen, joten heitänpä nämä arvoitukset teillekin: 1. Kuka kumma on Hemuli Adelmann? 2. Kehen viittaa käännös Julle Päätulo?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti