Hei pitkästä aikaa Te ihanat! Huomaan että täällä on käyty
kurkkailemassa ja kenties jo veikattu, että olen laittanut lapun
luukulle ja lopettanut bloggauksen. Näin ei ole päässyt käymään. Päässä
vain on jotenkin sellainen pieni lepotila käynnissä. Isoja
elämänmuutoksia toi kesä mukanaan. Tai siis oikeastaan sen yhden, josta
ainakin olen Kanivinossa fb-ryhmässä kertonut. Eli olen aloittanut
muotoilun opinnot.
Tiedon opiskelupaikasta saatuani hyppäsin kattoon. Samassa rytäkässä huomasin itsekritiikin kasvaneen ja salakavalasti kynnys bloggaamiseen kasvoi. Nyt olen kuitenkin päättänyt voittaa tuon tunteen ja antaa mennä. Turhalla jumittamisella kun ei asiat ainakaan etene.
Se on tosin toinen asia se, kuinka aika riittää kaikkeen kivaan, kuten lasten kanssa riemuitsemiseen, töissä käyntiin, diy-juttuihin sekä opiskeluun. Jos kiinnitit sanaan työ huomiota, niin mainittakoon että teen opintojani töiden ohessa. Se tosin tarkoittaa isoa kasaa kotitehtäviä. Valokuvaamista, piirtämistä, kirjoittamista ja kaikkea mitä en vielä tiedäkään. Mutta ihanaa tässä on se, että pidän noista kaikista. Eräs työkaverini totesikin, että mikäs siinä opiskellessa, jos saa opiskella intohimolla sitä mistä pitää.
Syyskuun alussa vanhenin taas vuodella. Tämän postauksen kuvissa on yksi ihana saamani lahja mukana: Usko, Toivo & Rakkaus -tyyny. Pietarsaari on tullut mieheni kautta tutuksi. Pistaasinvärisessä tyynyssä toistuvat kauniisti nuo Pietarsaaren symbolit. Tyynyn värikin on mitä osuvin. Sen on muuten valmistanut Galleri Ann, Pietarsaari.
Ihastuin kuvien Vohveli-nimisiin peittoihin vieraillessani Lapuan Kankureiden vanhan liikkeen muuttomyynnissä Lapualla. Meidän koiraperheessä harvoin valkoista näkee, mutta uskalsin ottaa riskin ja ostin peittoja oikein kaksin kappalein, sillä peitot saa pestä kuudessakympissä. Ne ovat kooltaan mitä ihanimmat, sillä niiden alle pääsee oikein kunnolla käpertymään. Meidän lapset ovat aika nirppanokkaisia torkkupeittojen materiaalin kanssa. Tämä puuvillainen peitto on kuitenkin myös lasten mieleen, toisin kuin Kankureiden villaiset huovat.