Kierrätysideoita keskikesän juhlan kunniaksi!

Mukavaa juhannusta! Juhannuksen kunniaksi päätin tehdä teille postauksen, jossa on parhaita paloja viime kesän tuunauksistani. Viime kesä meni kohdallani lasijuttuja tuunaillen. Betoniaskartelut pyörivät tosin silloinkin mielessäni, mutta jospa niiden toteutuksen aika olisi tänä kesänä.

Nyt kun keskikesän juhlaa vietetään, kannattaa kunnon tuunaajaan säästää juhlista sipsiputkilot sekä potentiaalisen malliset lasipullot.

Sipsiputkilo on helppo halkaista perusleipäveitsellä. Vain mielikuvitus on rajana purkin somistamisessa. Itselläni koristellut purkit palvelevat klemmareiden ja muun pikkutavaran säilytyksessä.

 Kauniita lasipulloja on saali heittää roskiin. Viime kesänä meidän perhettä palveli ahkerasti kuvassa oleva vesipullo. Sen kyljessä on liimalla kiinnittyvää kangasta sekä liitutaulutarraa.


Hullaannuin myös lasin kuvioimisesta ns. huurremaalilla. Punaisella juomalla täytetty pullo on kuvioitu Martha Stewartin maalilla sabluunan avulla.

Xylitol-pastilliaskista tuunaat puolestaan kätevän rasian vaikkapa laastareille ja muulle apteekkitavaralle.

Laudan pätkistä puolestaan saat kivan muistitaulun. Pyykkipojat kiinnitin lautaan kuumaliimalla.

Kukka- ja juomavinkki juhannukseksi!

Se on juhannus kuulkaa ovella! Meidän perhe saa vieraakseen ihania vieraita. Pöytään somisteeksi aion nostaa erilaisia puutarhan kukkia sekä Villa Bohemian-Blogin Hannan raikasta juomaa.



Isot, vanhat lasipurkit löytävät tiensä myös juhannuskattaukseen. Erityisen ihastunut olen ideastani käyttää isoja säilykepurkkeja ns. kukka-akvaarioina. Kukka-akvaariossani ideana on asetella muutama upea kasvi väljästi astian sisälle. Kun astiaan laittaa pohjalle tilkan vettä, akvaarion kasvit voivat siellä pitkään kivasti. Kuvassa olevat kukka-asetelmat tein jo viime viikolla ja vasta tänään heitin ne pois juhannuskukkien tieltä.



Lähestyvä kesäloma on tehnyt varmaan sen, että haaveilen pitsityynyjen tekemisestä. Pitsihimoissani kiinnitin kauniita pitsejä myös kukkamaljakkoina toimiviin lasipurkkeihin. Tietääkö joku teistä muuten alla olevan sinisen kasvin nimen? Meidän asuinalueella se tuntuu leviävän pihasta toiseen. On herkän kaunista onneksi. Meidän omenapuun alusta on tänä vuonna sinisten pienten kukkien vallassa.



Ja sitten siihen Hannan raikkaaseen juomaan. Meillä on iso kasa uusia SObloggareita, jotka treffasimme viime viikolla ensi kerran nyyttäreiden muodossa. Siellä saimme Hannan raikasta janojuomaa.

Villa Bohemianin raikastus
-Ananasappelsiinimehua
- Vichyä
- Tilkka valkoviiniä
- Pakkasessa käyneitä hedelmän palasia

Onnistuneita juhannusvalmisteluja itse kullekin!

Omenapuiden huumassa

Meidän kodin pihassa on kaksi maailman hassuinta omenapuuta. Toinen on korkea kuin kirkon torni, toinen taas käpertyvä yksilö, joka muodostaa oksintansa ansiosta pienen salamajan pihallemme. Tänä keväänä molemmat omppupuut ovat laittaneet parastaan. Kukkaloisto puutarhassa, puhumatta upeasta tuoksusta, on ollut mitä huumaavin. Kun siihen lisää vielä pari kukkivaa kirsikka- ja luumupuuta, on tämä tunnelmakuvaus täydellinen.



Olen kiikuttanut kotiin maljakoihin ja kannuihin kukkivia oksia tässä lähiviikkoina oikein olan takaa. Erityisesti oksat tuntuvat istuvan tuossa Muurlan lasin kauniissa kannussa. Tykkään. Jos lukioissa on turkulaisia, on pakko mainita tuosta takana näkyvästä taulusta. Taulu on turkulaisen Kuidesignin Turkua esittelevä kokonaisuus.

Nuo pihan puut kukkivat vielä viimeisiä kukkiaan. Sääli, sillä se tarkoittaa että kohta on pionien aika, ja sitten puutarhan suosikkikaunottaret ovatkin antaneet minulle kaikkensa. Lupaan muuten lisää kukkapostauksia lähipäivinä, kunhan vain ehdin. Mukavaa juhannusviikkoa!

Meidän vaari täytti 70

Kanivinossa-perheen vaari eli isäni täytti pyöreitä. Muistan vielä, kuinka juhlimme isän 40-vuotispäiviä. Väkeä oli sekä juhlaruokaa ja isällä oli hiuksissa pilkahdus harmaata. Isä tuntui jotenkin kovin vanhalta. Nyt kun isän juhlia valmistellessani katselin vanhoja kuvia, 40-vuotias isäni näyttikin kovin nuorelta. Ja eivät ne hiukset kovin harmaalta näyttäneet. Lapsen viattomissa silmissä kai vain kaikki aikuiset tuntuvat niin paljon vanhemmilta.

Pyysin isältäni jo joululahjojen teon hetkellä jotakin valokuvaa, jonka koki itselleen merkitykselliseksi. Sähköpostiini saapuikin silloin kuva isästä ensimmäisenä koulupäivänä. Tuota kuvaa olen mielessäni työstänyt jo joulukuussa, mutta myös pitkin kevättä. Nyt kun oli aihetta juhlaan oli aika toteuttaa suunnitelmat.

Tässä postauksessa vilahtaa vain tekemäni onnittelukortti. En ole lainkaan korttien tekijä. Tätä korttia oli kuitenkin mukava tehdä. Lopputuloksessa on jotakin uniikkia, saajalleen sopivaa. Kortti oli ainakin täysin erilainen kuin postipojan tuomat muut kortit, joissa useimmissa komeili ruusupuska. Kortin oikeaan yläreunaan olisi ollut mukava laittaa ne numerot, 7 ja 0, mutta silmiini ei missään osunut kauniita valmisnumeroita.

 Olen työstänyt kuvaa myös puulle, useampaankin otteeseen. Kuvansiirto puulle on vain osoittautunut vaikeammaksi kuin aluksi uskoinkaan. Mutta lupaan vilauttaa joku päivä tässä aika piankin kokeilujani tuossa haastavassa lajissa.

Upea kesäkassi virkaten

Hei kaikki! Alkukeväästä tein postauksen kevään uutuuskirjasta, Oma koppa. Neliö. Työkaverini ihastui postauksessa vilahtaneeseen kesäkassiin. Toukokuun koleudessa kävimme ostamassa kassiin lankoja. Lankahyllyllä kassin väreiksi valikoituivat musta ja puhdas valkoinen. Hyvä värivalinta, sillä nyt kassi sopii moneen asuun ja tilanteeseen.

Kassia varten on virkattu kasa isoäidin neliöitä. Hahmottelemalla paperille oman unelmien kassin saa helposti laskettua, kuinka monta neliötä omaan kassiin tulee virkata. Kassin kahvoihin kannattaa sisälle laittaa (virkata sen ympärille) paksu nauha/nyöri tai vaikkapa pala johtoa. Itse haaveilen vastaavasta kassista, jossa kahvat olisi tehty vanhasta vyöstä.

Oma maailman ihanin kesäkassini on oman mammani virkkaama auringonkeltainen verkkokassi. Se on kestänyt hyväkuntoisena jo lapsuudesta saakka. Laadulla ja huolelle tehty kassi tuntuukin palvelevan sukupolvelta toiselle.

Oma koppa. Neliön kirja-arvostelu ihanien kuvien kera on täällä. Ei muuta kuin virkkaamaan.