Meidän vaari täytti 70

Kanivinossa-perheen vaari eli isäni täytti pyöreitä. Muistan vielä, kuinka juhlimme isän 40-vuotispäiviä. Väkeä oli sekä juhlaruokaa ja isällä oli hiuksissa pilkahdus harmaata. Isä tuntui jotenkin kovin vanhalta. Nyt kun isän juhlia valmistellessani katselin vanhoja kuvia, 40-vuotias isäni näyttikin kovin nuorelta. Ja eivät ne hiukset kovin harmaalta näyttäneet. Lapsen viattomissa silmissä kai vain kaikki aikuiset tuntuvat niin paljon vanhemmilta.

Pyysin isältäni jo joululahjojen teon hetkellä jotakin valokuvaa, jonka koki itselleen merkitykselliseksi. Sähköpostiini saapuikin silloin kuva isästä ensimmäisenä koulupäivänä. Tuota kuvaa olen mielessäni työstänyt jo joulukuussa, mutta myös pitkin kevättä. Nyt kun oli aihetta juhlaan oli aika toteuttaa suunnitelmat.

Tässä postauksessa vilahtaa vain tekemäni onnittelukortti. En ole lainkaan korttien tekijä. Tätä korttia oli kuitenkin mukava tehdä. Lopputuloksessa on jotakin uniikkia, saajalleen sopivaa. Kortti oli ainakin täysin erilainen kuin postipojan tuomat muut kortit, joissa useimmissa komeili ruusupuska. Kortin oikeaan yläreunaan olisi ollut mukava laittaa ne numerot, 7 ja 0, mutta silmiini ei missään osunut kauniita valmisnumeroita.

 Olen työstänyt kuvaa myös puulle, useampaankin otteeseen. Kuvansiirto puulle on vain osoittautunut vaikeammaksi kuin aluksi uskoinkaan. Mutta lupaan vilauttaa joku päivä tässä aika piankin kokeilujani tuossa haastavassa lajissa.