Vielä ehdit tehdä tämän ihanuuden pukinkonttiin

Joitakin jouluja sitten hain ideoita helppojen ja näyttävien joulukoristeiden tekoon. Tuolloin vallalla oli kausi, jolloin halusin testata paperin taivutusta suuntaan ja toiseen, sekä tehdä paperista näyttäviä juttuja. Pinterestissä törmäsin erilaisiin paperista tehtyihin ruusukemaisiin koristeisiin, joiden pohjalta kehitin oman ideani näyttävästä kierrätyspaperista syntyvästä joulukoristeesta. Vuosi toisensa jälkeen tämä ohje on blogini suosituin postaus. Eli saanko jälleen taas kerran esitellä, Tämän joulun hitti: Paperikranssi 

Alkuperäinen postaus ohjeineen on täällä.

Sunnuntain ratoksi parit kranssit

On taas kranssien aika. Kranssit eivät kuulu vain ulko-ovea somistamaan, vaan niitä voi hyödyntää monipuolisesti sisätiloissa ja erilaisissa kattauksissa. Viime jouluna tein myyntiin kasan kransseja, joiden pohjana oli styroxkranssi. Noita käyttämättömiä kransseja ryhdyin kokeellisesti koristelemaan kodista löytyneillä kierrätysmateriaaleilla.

Valkoinen pörhellys. Valkoiseen pörheään kranssiin on kiinnitetty liimalla ulkolaisesta postipaketista löytynyttä pakkausmateriaalia. Lopputulos oli aluksi pörheääkin pörheämpi, joten kierräytin vielä kranssiin valkoisen silkkinauhan pörheyttä hillitsemään.

Vanhat lehdet ja kirjat ovat mitä parhainta askartelumateriaalia. Kuvan  sanomalehtikranssia varten revin lehden sivun pitkiksi paloiksi ja kiinnitin palat liimalla kranssiin. Nopeaa ja omaan silmääni kovin kivan näköistä.

Sininen kranssi on tehty pakkausmateriaalina olleesta silkkipaperista.  Kuten huomaatte, mitään ei kannata heittää roskiin...

Silkkipaperin leikkasin pieniksi neliöiksi. Neliöt kiinnitin keskeltä terävällä piikillä kranssiin kiinni. Painoin siis paperin keskustan piikin avulla styroksiin. Piikiksi käy mikä vain, kuten sukkapuikko tai hätätapauksessa kynän terävä pää.

Kuvissa olevat kranssit koristavat meillä muuten niin kovin valkoista(!) käytävän pätkää. Sopivat niin joulu-, talvi-, kesä- kuin loppiaistunnelmaankin.

Jos kaapissa ei ole valmista kranssipohjaa, pohjan voi pyöräyttää vaikka sanomalehdestä. Sanomalehden pintaan tuskin kuitenkaan saa työnnettyä silkkipaperia tuon sinisen kranssin tavoin.

Ihanaa syyspäivää sinulle!

Kierrätysideoita keskikesän juhlan kunniaksi!

Mukavaa juhannusta! Juhannuksen kunniaksi päätin tehdä teille postauksen, jossa on parhaita paloja viime kesän tuunauksistani. Viime kesä meni kohdallani lasijuttuja tuunaillen. Betoniaskartelut pyörivät tosin silloinkin mielessäni, mutta jospa niiden toteutuksen aika olisi tänä kesänä.

Nyt kun keskikesän juhlaa vietetään, kannattaa kunnon tuunaajaan säästää juhlista sipsiputkilot sekä potentiaalisen malliset lasipullot.

Sipsiputkilo on helppo halkaista perusleipäveitsellä. Vain mielikuvitus on rajana purkin somistamisessa. Itselläni koristellut purkit palvelevat klemmareiden ja muun pikkutavaran säilytyksessä.

 Kauniita lasipulloja on saali heittää roskiin. Viime kesänä meidän perhettä palveli ahkerasti kuvassa oleva vesipullo. Sen kyljessä on liimalla kiinnittyvää kangasta sekä liitutaulutarraa.


Hullaannuin myös lasin kuvioimisesta ns. huurremaalilla. Punaisella juomalla täytetty pullo on kuvioitu Martha Stewartin maalilla sabluunan avulla.

Xylitol-pastilliaskista tuunaat puolestaan kätevän rasian vaikkapa laastareille ja muulle apteekkitavaralle.

Laudan pätkistä puolestaan saat kivan muistitaulun. Pyykkipojat kiinnitin lautaan kuumaliimalla.

Pitsi hiipii koteihin

Tammikuun alussa postasin puusta ja sen tulemisesta sisustukseen. Pitsi eri muodoissaan on varmasti monen maalaisromanttista tyyliä suosivan juttu ollut jo pitkään, mutta veikkaisin pitsin hiipivän meidän muidenkin koteihin kuin huomaamatta. Ainakin pieninä tehosteina.

Uusimmassa Marie Claire Idee -lehdessä pitsillä revitellään oikein kunnolla . Suosikkini on alla olevan kuvan syötävät pitsi-ihanuudet. Mistä ihmeestä sitä saisi tuollaisen pitsikuviota paistavan pannun/vohveliraudan haltuunsa? 

Lehden pitsikuvia katseltuani marssin työpajaani kaivaen esiin kaikkea pitsi-ihanuutta. Viime keväänä hankin muun muassa pitsikuvioista pakkausteippiä. Sillä koristelin muutamat lasipurkit nami- ja kynttiläpurkeiksi. Myös pitsiä pyöräytin lasipurkkien kaulaa koristamaan. Nopeaa ja mukavan näköistä somistamista ja kierrättämistä parhaimmillaan.

Pitsillä on kuvioitu myös kuvassa näkyvät valkoiset tuikkukupit. Materiaalina on itsekovettuva massa. Olen kaulinut massasta levyn. Sen jälkeen levylle on levitetty pitsi painaen sitä varovasti massaa vasten. Tämän jälkeen massasta on leikattu pala, joka on käden ympärillä pyöreytetty niin isoksi rullaksi, että sen sisään mahtuu tuikkukynttilä. Tuota kynttiläjuttua ei tosin voi oikein kupiksi kutsua, sillä siinä ei ole pohjaa. Vasemman puoleiseen kynttilään olen tehnyt alustan massasta vanhaa kantta apuna käyttäen. 

 

(Lehtiaukeamat Marie Claire Idee 1/2015)

Kauneimmillaan ilman valoa

Moni lamppu päältä kaunis. Tämä sanonta pitää paikkansa Kanivinossa-perheen uuden valaisimen kohdalla.

Kässäpiirissä saimme haasteeksi valaisimen valmistamisen. Ei nyt sentään sähkötöitä pitänyt itse tehdä, vaan kehittää joku omaan makuun sopiva varjostin tai vastaava.

Koti-insinöörille ideoin lamppua, joka roikkuisi yläilmoissa olevasta pistorasiasta sellaisen raksavalaisimen tyyliin. Ystäväni Clasu eli Olssonin sellainen auttoi taas kerran ja löysin sieltä heti lamppuprosessin alkumetreillä mitä sopivimman johdon lamppuun. Siitä eteenpäin homma olikin sitten yhtä tervanjuontia...

Aluksi ryhdyin tekemään paperinarusta haluamaani varjostinta. Hermothan siinä menivät. Purin ja tein ja heitin työn nurkkaan odottamaan uutta inspiraatiota, jota ei koskaan tullut.

Sitten tuli totuuden hetki. Oli aika viedä kässäpiiriin esittelyyn valaisin.

Muistin että ehtymättömässä varastossani on käytöstä poistettuja varjostimia. Kässänurkassani taas oli kasa kankaita. Siitä se homma sitten vain lähti rullaamaan...

Lamppuni sai varjostimen, jonka kaikki materiaalit ovat kierrätettyjä. Varjostin oli hylätty vanha sellainen. Pinnalleen se sai vanhaan lakanaan painamani kankaan, jonka kiinnitin näppärästi varjostimeen kuumaliimalla.  Ja valmista tuli.

Lamppu vain on kauneimmillaan aurinkoisella säällä, kun siinä oleva keltainen väri pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Mutta toimiihan tuo ihan valaistustarkoituksissakin.

Itse asiassa tein toisenkin saman mallisen varjostimen. Nyt sen vasta muistin. Pitääkin joku päivä napsaista siitä kuva ja laittaa nähtäväksenne. Se varjostin se vasta on kauneimmillaan päivänvalossa, ilman lampun valoa.