Freesaa vanhoja kodintekstiilejä

Sisustaja minussa herää talviuniltaan aina näin keväisin. Kankaanpainoväriellä freesaat helposti kodin tekstiilejä kevätkuntoon. Tässä postauksessa näytän kuvamallein, kuinka kätevästi kotoa löytyvin välinein pystyt kuvioimaan kangasta. Itse kuvioin usein vanhoja tyynynpäällisiä ja huonokuntoisia lakanoita. 

Kodin remonttikaappi on hyvä paikka aloittaa kankaanpainovälineiden etsintä. Eri levyisillä siveltimillä saat kivaa pintaa aikaan. Yläkuvassa kankaalle on vedetty kuvioita vapaasti siveltimen avulla. Siveltimen materiaalista riippuu se, kuinka kauniita vetoja saat aikaan.

Alla olevassa kuvassa kankaaseen on teipin avulla rajattu pintoja, jotka halutaan pitää pohjakankaan värisinä. Sen jälkeen siveltimellä on levitetty väri kankaaseen. Lopputuloksen tästä raidallisesta kankaasta näet viimeisessä kuvassa.

Kankaiden kuvioinnissa on kiva käyttää myös erilaisia leimasimia. Peruna on perinteinen leimasin, mutta myös puupalat, korkit ja kannet toimivat kuvioinnissa hienosti. Leimaamalla kuvioita kankaaseen eri etäisyyksin toisistaan, saat monenmoista pintaa aikaan.

Tuollaisia alakuvassa olevia raikkaita käsin kuvioituja tyynyjä on meidän kodissa. Olen saattanut nämä joskus jo esitelläkin, mutta koska kuviointipuuhissa jälleen kerran olen, päätinpä esitellä nämä taas teille.

Kankaanpainoväriä voit ostaa hyvin varustetuista askartelu- ja käsityöliikkeistä. Kun hankit väriä, pohdi ennakkoon haluatko väristä läpikuultavaa (peruskankaanpainoväri) vai peittävää (peittoväri). Jos myyjä ei huomaa tätä sinulta kysyä, otappa asia puheeksi, jotta kuvioinnissa ei tule sitten ylimääräisiä yllätyksiä.

HUOM! Kun väri on kuivunut, muista vielä kiinnittää se silittämällä kankaaseen.

Iloittelua pääsiäiseksi

Onko täällä muuta pääsiäismunafaneja? Olen jo muutaman vuoden ajan hamstrannut kotiin erilaisia koristemunia. Alla olevat muovimunat ovat kaikki tämän vuoden löytöjä. Ensi viikonloppuna aion kenties niitä vielä vähän tuunailla ja asetella pääsiäiskransseihin.

Viime pääsiäisenä koristelin ensi kerran styroxmunia itse. Sama puuha jatkuu edelleen, tosin tällä kertaa glittermunat ovat lasten käsialaa. Munien koristelu glitterillä on helppoa hommaa. Munat vain pyöritellään ensin liimassa ja sen jälkeen kimalteessa.

Koti on hileinen sen jälkeen, mutta lapset ovat innoissaan puuhasta. Kuvassa olevat munat pääsevät pääsiäisenä mukaan erilaisiin asetelmiin. Osaan munista kiinnitän narun ripustamista varten. Glitteriä ostaessani yllätyin, sillä myyjä kertoi myyvänsä sitä lähes pääasiassa kynsien koristeluun.

Meidän perheen tokaluokkalainen on oikea askartelukone. Pahvisia pupuja on leikattu ja stailattu jo monta viikkoa. Pääsiäisenä puput pääsevät muun muassa ruokailutilamme leveään oviaukkoon toivottamaan hyvää pääsiäistä viirimäisessä muodostelmassa.

Sama pupumalli toimii myös pääsiäiskorteissa. Kun pupun taittaa keskeltä, saa siitä omilla jaloilla seisovan kortin tai sisustuselementin.

Olen kerännyt erilaisia pääsiäisideoita myös Pinterest-tililleni. Tervemenoa sinne! Sieltä löytyy kaikenlaista niin aikuiseen kuin lastenkin makuun. Kurkkaappa siis tänne.

Ihanaa väri-iloittelua

Muutaman viikon blogihiljaisuus on nyt aika rikkoa. Pahoitteluni teille, jotka olette täällä tasaisesti käyneet katsomassa, josko olisi uutta päivitystä tarjolla. Aika on vain valunut ohitse ja vaikka rakastan bloggaamista, joskus on hyvä pitää siitä pieni luova tauko. Mutta nyt asiaan...

Joku teistä varmaan muistaakin alla olevan kuvan. Esittelin helmikuussa mikrovärjättyä lankaa. Värjäämissäni kerissä oli elämäni väreinä. Upeaa, räiskyvää ja energisoivaa väri-iloittelua.

En harrasta itse neulomista. Kenties senkin aika tulee, mutta onnekseni anopillani pysyvät puikot käsissä. Hänen käsissään värjäämistäni langoista tuli mitä upeimmat perusvillasukat. Vaikka ilma on jo kovin keväistä, sisätiloissa on ihana kävellä villasukat jalassa.

 

Kaverikseen värjäämäni lanka sai varsiin Seitsemää veljestä. Kuin sattumalta kevään värivalikoimassa oli lankakeristäni löytynyttä pinkkiä. 

Innostuikohan joku teistä kokeilemaan innoittamani mikrovärjäystä? Toivon niin. Se on helppoa, nopeaa ja palkitsevaa hommaa.

Täältä voit lukea aiemman postaukseni lankojen värjäyksestä.

Minä ihana nainen

On ollut lottovoitto syntyä naisena Suomeen. Monesti huomaan ajattelevani noin maailman karuja uutisia seuratessani. Suomessa kasvaneena olen saanut valita juuri ne opinnot, joista olen ollut kiinnostunut. Ennen kaikkea olen saanut mahdollisuuden ilmaiseen koulutukseen. Mitä tulee äitiyteen, olen saanut synnyttää turvallisissa oloissa juuri niin monta tyttölasta kuin meidän perheessä nyt on. Vaikka naisen euro on Suomessa vain noin 80 senttiä, on upeaa olla nainen nykypäivän Suomessa.

Miksi tällaista pohdintaa? Paperilla-bloggaajana sain haasteen nimellä: Minä ihana nainen. Olin hetken aivan, että mitä hä?!? Minäkö ihana, minäkö nainen? Naiseus unohtuu toisinaan, kun arki on yhtä suorittamista ja korvissa kaikuu hokema äiti. Kiitos Paperilla-tiimillä hienosta haasteesta. Tykkäsin tästä.

Olen ihaillen katsellut edesmenneen äitini vanhoja ulkolaisia kaavakirjoja. Niissä naiset ovat upean elegantteja. Olenkin tykästynyt vintagehenkisiin naiskuviin. Onnekseni  paikallisesta paperikaupasta löysin upean paperisikermän vintagenaisia.

Kun kerroin tytöilleni ensi sunnuntaina olevasta naistenpäivästä, he olivat aivan innoissaan. Saammeko mekin jo viettää naistenpäivää? Ja todellakin, saatte viettää. Mutta miten sitä lasten kanssa viettäisin?

Askartelukirjoja selaillessani törmäsin kuin toiveesta akrobatianaisiin (Kirjasta Kivi, paperi ja sakset). Näissä naisissa on jotakin samaa kuin ihailemissani vintagenaisissa. Naiset ovat itsevarmoja ja taidokkaita. Tulevana sunnuntaina lasten kanssa aiommekin tehdä tyttöjen huoneisiin roikkumaan akrobatianaiset. Tytöt odottavat jo innolla.

Hyvää tulevaa naistenpäivää kaikille upeille naisille!

Oma koppa.Neliö.

Ihanaa kun kevään uutuuskirjoja alkaa tupsahdella kauppoihin. Yksi kevään kirjailmiö on Virpi Marjaana Siiran kirja, Oma koppa. Neliö. Kirja on jatkoa saman osaajan Oma koppa. Ympyrä -kirjalle.

Ensikosketukseni Oma koppa-kirjaan oli viime keväänä. Ihmettelin virkkauksen aloittelijana, mikä ihme kirja tuollainen on. Molempia kirjoja nimittäin luetaan vaakasuunnassa ja niiden värimaailma on hyvin mustanpuhuva. Sillä kertaa kirja jäi kauppaan, mutta muutaman viikon sulattelun jälkeen olin kirjan onnellinen omistaja. 


Nyt julkaistu Oma koppa-kirja on kuin kunnianosoitus vanhalle kunnon isoäidin neliölle. Itse en ole aiemmin ollut niistä kiinnostunut, mutta kirjaa selailtuani huomasin pohtivani, josko minäkin ryhtyisin niitä virkkaamaan. Kirja esittelee uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää neliöitä. Todellakin, ne taipuvat muuhunkin kuin torkkupeittoihin.

Isoäidin neliön nuorennusleikkaus on musta, valkoinen tai mustavalkoinen neliö. Erityisen kivasti se sopii yläkuvassa olevaan laukkuun, joka on todella katu-uskottava ja sopii käteen kuin käteen. Koska pidän graafisista muodoista, silmääni sopii myös mustavalkoinen tunikamekko.

Kirjan ohjeet inspiroivat tekemään kokeiluja ja hulluttelemaan. Hulluttelua voi olla vaikkapa se, että virkkaa paksulla koukulla ohutta lankaa. Mikään ei ole kiellettyä, vaan kokeilemalla voi löytää juuri itselleen sopivan pinnan.

Ideoita ja vinkkejä saa kirjasta niin kodin sisutamiseen, asusteisiin kuin myös oman vaatekaapin uudistamiseen. Erityisesti mieleeni kirjasta jäi farkkutakki, jonka pinnalla iloitteli iso kasa värikkäitä isoäidin neliöitä. Samoin myös virkattu sormus oli jotakin sellaista, jota pitää itsekin kokeilla.

 

Vaikka tähän postaukseen valitsemani kuvat ovat hyvin mustavalkoisia ja neutraaleja väreiltään, kirja ei suinkaan ollut sitä. Upeaa väri-iloittelua on muun muassa alla olevassa kuvassa.

Pidän kirjasta erityisesti, koska se osoittaa vanhan menetelmän, virkkauksen, olevan sopiva minkä tahansa toteuttamiseen. Kirjaa ei ehkä kannata hankkia, jos on liian tiukkapipoinen virkkaaja, mutta meille iloittelijoille ja uuden kokeilijoille teos on mitä sopivin.

Jos jotakin moitetta haluaa sanoa, moitin hieman kuvien laatua. Paikoitellen kuvat olivat synkkiä ja epätarkkoja, mutta vain paikoin. Myös valkoinen teksti mustalla pohjalla on silmälle haastava. Moitin myös kirjan tuoksua: Juuri painosta tulleena se tuoksuu, suorastaan haisee, hyvin voimakkaasti painokemikaaleille. Kenties kuitenkin aika tekee  tehtävänsä ja kirja tuoksuu  kohta meidän kodille.

Oma koppa. Neliö -Virkattuja variaatioita, Virpi Marjaana-Siira 2015.