Ällistymässä Juthbackan markkinoilla

Toisen romu on toisen aarre. Tämän saimme koti-insinöörin kanssa todeta Juthbackan markkinoilla Uudessakaarlepyyssä lauantaina. Juthbackan markkinat ovat uskomatan show. Pieneen Uuteenkaarlepyyhyn kokoontuu tuolloin iso joukko vanhan tavaran myyjiä. Todellakin, myyntikojuja oli siellä niin paljon, ettemme kolmen tunnin aikana ehtineet edes kaikkia kiertää. Väkeä tapahtumassa oli viime vuonna käynyt 30.000. Tämän vuoden kävijämäärä ei ole vielä osunut missään silmääni.

Tapahtuman erikoisuus on se, että se on avoinna 24 h alkaen perjantai-iltapäivästä loppuen lauantai-iltaan. Vierailin siellä tänä vuonna ensi kerran. Ohessa makupaloja kivoista silmääni osuneista jutuista. Tapahtuma on todellinen keräilijän sekä tuunailijan keidas. Siellä on jokaisen hintaluokkaan sopivia juttuja tarjolla mielin määrin. Sekä uutta että vanhaa tavaraa. Koruja, astioita, auton osia, kirjoja jne.

Vanhat keltavalkoiset kupit olivat mieleeni. Myös tuo etualan kaunis sinivalkoinen lautanen tai vastaava kelpaisi minulle. Sen päälle olisi ihana asetella valkoisia tolppakynttilöitä palamaan.

Kaappikelloa Kanivinon talossa ei vielä ole. Eikä hetkeen kyllä taida tullakaan, jos ei nyt jotakin tosihienoa yksilöä tule vastaan. Komeita toki ovat nämäkin.

Tuo olutkoppa olisi muuttanut meille, jos ei sen kylkeen olisi rumasti kirjoitettu tussilla, ja jos se olisi ollut hivenen halvempi.

Pilkut vetoavat minuun myös astioissa. Nuo ruskeat taitavat olla monen kodin klassikkoa. Jotenkin niin karmaisevan kivat.

Upeita sinisiä astioita. Kyseistä sarjaa eri väreissä myytiin monessa kojussa. Erityisesti vihreä sarjan malja olisi omaan mieleeni.

Yllä vielä meille kotiutuneet astiat. Nuo päärynälautaset ovat tuttuja jo lapsuudesta. Kuvan laseja metsästin tapahtumasta oikein hiki otsalla. Lähiviikkojen postauksissa paljastan, mihin lasit lopulta päätyvät. Ai niin, lautaset maksoivat 2.50 euroa kappale. Aika vähän vanhasta Arabiasta. Laseista maksoin euron kipale. Oli siellä siis jotakin kivaa halvallakin.