keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Kanivinossa tosiherkun äärellä

Pakkanen on paukkunut. Täällä on paukkunut vähän muutakin, nimittäin kuumemittari. Sen verran kipeenä on Kanivinon mamma ollut, että mitään käsillä väsäämistä ei nyt ole harrastettu. Mutta kyllä tämä tästä, ainakin kohta.


Viihdytänkin teitä lukijoita nyt rakkaalla herkullani, nimittäin sushilla. Sen teossa olen amatööri, mutta sen verran pöljä kun olen, sitkeästi vain sitä olen opetellut tekemään. Kiitos itse asiassa kuuluu Östermyrän auringon Donnalle, joka  kerran tokaisi, että sushia on maailman helpoin tehdä. Ja koska yllytyshullu kun olen, kas niin syntyi meidän perheeseen yksi sushintekijä.

Jos tarkkoja ollaan, meidän koti-insinööri on oikein koulutettu sushintekijäksi. Kiitos lahjaksi antamani sushikurssin. Kurssin jälkeen hän on asiantuntevasti kyllä kertonut a. kuinka sushiriisi oikeaoppisesti viilennetään b. kuinka sushipalani ovat liian suuria (niiden tulee olla suupaloja...), mutta minä se taidan useammin sitä sushia meillä tehdä.

Näin Kanivinossa sushiriisi tehdään:

- Kaupassa myydään sushiriisiä, mutta puuroriisi sopii mainiosti. Huuhdo riisi ennen keittoa. Laita riisi kattilaan, laske sen päälle vettä siten että riisien päällä on  3 cm vettä. Anna riisin kiehua hiljalleen. Riisi on valmis, kun vesi on haihtunut.
- Tuuleta riisiä. Kaada se laakeaan astiaan, kaada sekaan "liemi", jossa on 2 rkl riisiviinietikkaa, 1 rkl sokeria ja 0.5 tl suolaa (määrä on noin 300 grammalle raakaa riisiä). Anna riisin jäähtyä ja kääntele sitä ympäri varoen. Oikeaoppisesti riisiä tulisi jäähdyttää käsiviuhkalla samalla, mutta lehtikin käy, tai voit laittaa riisin liesituulettimen alle jäähtymään.

Kun riisi on valmis, on vain taivas avoinna siinä, minkälaista sushia teet. Meillä käytetään yleensä leväarkkeja, joiden sisälle laitetaan ensin riisi tasaisesti, sitten täytteeksi kalaa, avokadoa (kenties pieni viiva wasabi-tahnaa). Yksi suosikkimme on myös näinkin simppeli kuin purkkitonnikala + majoneesi. Kasvisvaihtoehdossa toimii avokado, porkkana ja paprika todella hyvin.

Bambumattoa meillä ei muuten ole, vaan leväarkit rullataan käsin. Tärkeä vaihe lopussa on sushin leikkaus: Veitsen tulee olla todella terävä, jotta sushipaloista tulee kauniita ja ne pysyvät ehjinä pöydältä suuhun saakka.

Eipä muuta kuin nettiin surffaamaan sushivinkkejä!Mukavia pakkaspäiviä.



Ei kommentteja: