Keskikesän tunnelmissa

Kanivinon perhe on mökkikansaa. Kun me mökkeillään, me mökkeillään ihan mökkiolosuhteissa eli ulkohuussin varassa, ilman juoksevaa vettä. Sauna lämpeää mökillä puilla ja sitä lämmitetään puiden hakemisen, veden juoksuttamisen ja kiukaan lämmittämisen kera parhaimmillaan viitisen tuntia. Mutta ne löylyt, ne on ovat kyllä sen arvoiset. Toisinaan tosin kunnianhimoinen kiukaan lämmitys takaa niin kovat löylyt, että ei siellä lauteilla voi edes olla. Onnistuessaan lämmitysprosessi takaa kuitenkin ikimuistoisen nautinnon.

Kun olin pieni, meidän perhe aina vain mökkeili. Olen siis kasvanut mökkikansaksi. Juhannuksen tullen isän kanssa pääsin lähikaupasta ostamaan saunajuomia. Isälle pari saunaolutta, minä sain smurffilimsaa. Punaisena ja vihreänä totta kai. Grillissä tiristettiin ennen saunaa kyljyksiä ja makkaraa. Minä söin makkarani ilman kuoria. Samat ruokalajit ne Kanivinonkin juhannuspöydässä ovat. Liha on vain nyhtöpossun muodossa tällä kertaa.

Suomalainen luonto on juhannuksena kauneimmillaan. Lapsena poimin mökin keskipihan koivusta vihta-ainekset. Nyt aikuisena on ollut vihdattomia juhannuksia, aina siitä riippuen, onko vihta-asiat muistettu vasta saunan lauteilla. Mutta suomalainen koivumetsä. Siinä on sitä jotakin ja erityisesti juhannuksena. Suomalaisuutta parhaimmillaan. Oletko muuten ajatellut, että koivuilla on oma erityinen äänensä tuulen vireessä? Sitä virettä en Kanivinon talossa kuule, sillä pihallamme seisoo vain iso tammi ja vaahteroita, mutt mökillä maaseudun hiljaisuudessa lähitienojen koivut pitävät hienoa ääntä.

On sitä tullut vietettyä muutama kaupunkijuhannuskin. Ensimmäinen kerta oli karmaiseva ajatuksena. Selvisin kuitenkin kaupunkijuhannuksesta ja totesin, että kivaa oli. Tämän vuoden juhannussuunnitelmista en kerrokaan vielä mitään. Paljastan ne sitten toivoakseni kuvina keskikevän juhlan jälkeen.

Tunnistatko muuten kuvissa olevat jutut? Tuo upea lasi on yksi aarteistani, Aarikan koivumetsäaiheinen lasi, josta vesi maistuu aina NIIN hyvältä. Lasin taustalla olevat naiset ovat Hanko-aiheisesta 1930-luvun matkailumainoksesta, joka on painettu pyöreään tarjottimeen. Tarjotin on täydellinen löytöni viime viikonlopun kirppiskierrokselta.

p.s. Itse asiassa päästin valkoisen valheen tuolla alussa. Haluaisin että Kanivinon perhe on mökkikansaa. Vain osa meistä on. Tokaluokkalaisemme muun muassa on todennut, ettei viihdy mökillä...Mutta toivoa tässä vielä on. Käännytystyö on jo alkanut!