Ihanaa äitienpäivää! Luonto on kukassaan ja me äidit vähän sekaisin, kun välikausivaatekelit jäivät lähes väliin ja nyt päälle pitäisi vetäistä jo shortsia ja jalkaan sandaalia.
Omat prinsessani muistavat päivittäin kyllä palkita ja moittia äitiä arjen tiimellyksessä. Mutta on mukavaa kerran vuodessa olla se, jonka vuoksi sipistään ja supistaan.
Aamupalapöydässä (tai kellonajallisesti ja sisällöllisesti meillä taidettiin syödä kyllä brunssia...) en saanut edes teepussia avata itse. Siitä käsikynkkää minut saatettiin divaanille, selkäni taakse laitettiin pöyhitty tyyny ja vieressäni kävi aina joku vuorollansa köllimässä. Kunnes ensimmäinen lapsi alkoi voida pahoin liiallisesta herkkumäärästä...mutta sekin meni ohitse, kun äiti silitti vatsaa ja hauskuutti.
Vuosi toisensa jälkeen lasten tekemät äitienpäiväjutut jaksavat ihastuttaa. Tässä postauksessa makupaloja tämän vuoden saaliista.
Maailman parasta äitienpäivää! Tästä päivästä voi nauttia, vaikka äiti ei itse olisikaan. Äitejä on maailma ja oma sukutaulu täynnä. Kaikilla oma tärkeä tehtävänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti