Käy ihan työstä tämä talvivälineiden päivitys. Tänään kaupasta haettiin sukset tokaluokkalaiselle, perjantaina puolestaan shopattiin luistimet. Raha tulee ja menee samassa tahdissa kun lapset kasvaa. Vai kuinka se menee...
Ystäväni Johanna on tuunannut upeat luistimet tyttärelleen ja haluaa jakaa luistinten tarinan blogini lukijoiden kanssa. Olkaapa hyvät ja kiitos Johanna!
"En tiedä miten suuressa huudossa taitoluistelijat ovat nykyään pikkutyttöjen
silmissä, mutta meillä ainakin parkettia kulutetaan ahkerasti villasukat
luistimina. Helmat heiluen pieni jääprinsessa liukuu unelman kevyesti ja luultavasti
kolkko eteisemme on hänen silmissään ihastuksen huokauksista täyttyvä
taitoluisteluareena.
Tänä talvena oikeat jääkentät ovat saaneet vielä odottaa, sillä pari talvea
sitten hankitut luistimet ovat jääneet pieniksi. Uusi omistaja löytyi nettikirpputorin
kautta ja Itä-Suomeen lähti pinkit, vain pari kertaa käytetyt ihanuudet. Oikein
harmitti miten hyväkuntoiset luistimet piti myydä pilkkahintaan, mutta eihän ne
käytetyt paljon maksa. Päätinkin ostaa tilalle käytetyt luistimet, sillä
todennäköisesti näilläkin tulee olemaan vain vähän käyttöä. Vaikka tyttö on
villasukkaluistelun kiistaton kuningatar, niin oikealla jäällä huvitus loppuu
äkkiä parin pyllähdyksen jälkeen.
Sopivat ja siistit luistimet löytyivät kierrätyskeskuksesta. Hinta oli
huikeat kolme euroa! Ajatuksena oli tuunata niistä jääprinsessan unelmat
kimalluksella kuorruttaen.
Värivalinta oli yllättäen kiiltävä musta. Oma tylsä mieleni halaji
mattapintaa, mutta jo ensimmäisten värivetojen jälkeen myhäilin tyytyväisenä
pikku pyryharakan valinnalle.
Luistimet saivat uuden värin spraymaalilla, joka sattui olemaan hyvässä
tarjouksessa. Kätevä emäntä otti tueksi muovipöytäliinalla vuoratun
saunajakkaran. Sen rakoihin luistimet sai loistavasti pystyyn ja liinaa riitti
vielä suojaamaan kaakelit. ( jälkikäteen hienoista mustaa pölyä sai pestä
juuriharjalla joka paikasta ja nuhainen tuunaaja sai uutta sävyä myös
nenäliinan sisältöön...) Väriä kannattaa suihkuttaa useampi ohut kerros ettei
tule valumia. Murtuneet ja kuluneet kohdat ei nappaa väriä hyvin, mutta jos on
ostanut kuluneet luistimet niin ne myös näyttävät siltä.
Ensimmäisen vedon jälkeen alkoi tylsä odottaminen ja ankara tuulettaminen.
Korjailin mokat seuraavana aamuna ja illalla aloitin koristelut. Tarkoituksena
oli tehdä tyylikkäät luistimet kristallinkirkkailla strasseilla, mutta sitten
askartelulaatikosta löytyi erivärisiä strasseja, kuului BROOOOOM ja mopo
karkasi käsistä...
Liimana käytin pikaliimaa, koska arvioin kuumaliiman liian sotkuiseksi enkä löytänyt kangasliimaa. Liima oli melko vetelää ja valuikin vähän, mutta kuka sitä luistelukentällä tuijottaa? Todennäköisesti kimaltavat ihanuudet jäävät lahkeiden alle piiloon. Lopullinen kuorrutus tehtiin kynsilakalla. Juuuh... Olin ohimennen sanonut siitä pikkuneidille ja halusin jättää koko komeuden pois, mutta neiti näki vain lakassa monessa sävyssä kimmeltävät hiutaleet.
Liimana käytin pikaliimaa, koska arvioin kuumaliiman liian sotkuiseksi enkä löytänyt kangasliimaa. Liima oli melko vetelää ja valuikin vähän, mutta kuka sitä luistelukentällä tuijottaa? Todennäköisesti kimaltavat ihanuudet jäävät lahkeiden alle piiloon. Lopullinen kuorrutus tehtiin kynsilakalla. Juuuh... Olin ohimennen sanonut siitä pikkuneidille ja halusin jättää koko komeuden pois, mutta neiti näki vain lakassa monessa sävyssä kimmeltävät hiutaleet.
Uudet nauhat löytyivät alennusmyynnistä ja hintaa jäi tarjoushaukalle
mieluiset 50 senttiä. Kannattaa muuten varmistaa, että nauhat ovat luistimille,
niin ne on tarpeeksi pitkät! Ikävä kyllä värivalikoimassa oli vain
lumivalkoinen, mutta kun ne sai halvalla...
Nyt kohti jääkenttiä lipumaan lumihiutaleen kepeydellä!"
1 kommentti:
Aikas upeet tuli kyllä - ja taatusti ei ole joka tytöllä samanlaisia ;) Kierrätystä parhaimmillaan ja nyt mullaki alko tehdä mieli luistinostoksille kirpparille... vaan pysyisköhän sitä edes enää kaikkien vuosien jälkeen enää niillä pystössäkään ;)
Lähetä kommentti