Joulu on matka. Ainakin minulle. Ainakin meille jouluihmisille. Se on matka, jonka aikana mielessä on seesteistä, rauhallista, tunnelmallista ja tuoksuvaa. Kun se tunnelma haihtuu tammikuussa kuusen lentäessä ulos, olo on tyhjä. Mutta annetaan noiden olojen olla ja keskitytään tähän hetkeen.
Olen jouluihminen. Henkeen ja vereen. Elokuussa lomien jälkeen mielen valtaa aina ensi kerran tuo lämmin tuulahdus, nimittäin ajatus joulusta. Tärkeintä ei ole se jouluaatto ja kaikki sen ympärillä olevat touhotukset, vaan matka kohti sitä.
Minä suunnittelen sitä, suunnittelen tätä. Ostan, aloitan ja jätän hommat useimmiten puolitiehen. Joka vuosi matkalla kohti joulua kuvittelen tekeväni ystävättärilleni pienet joulumuistamiset omin käsin. Enpä muista joulua jolloin tuo suunnitelma olisi toteutunut. Mutta se matka kohti kaikkea, se on niin mahtavia oivalluksia ja innostumisia täynnä, että keskeneräisyydet eivät haittaa. Elän tänäkin vuonna tuossa toivossa. Näen silmissäni jo ihania rapisevia papereita, joiden sisältä ystäväni kaivavat käsieni muovaamia pussukoita, kransseja, joulukoristeita.
Lähde kanssani matkalle kohti joulua! Joulua, jossa matkalla on väliä. Jos vain suinkin onnistun, aion julkaista lähes jokainen joulukuun päivä joulukalenteripäivityksen. Päivitykset ovat täynnä tekemisen iloa ja vinkkejä jokaisen omaan jouluun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti