sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Kauneimmat luistimet ikinä

Käy ihan työstä tämä talvivälineiden päivitys. Tänään kaupasta haettiin sukset tokaluokkalaiselle, perjantaina puolestaan shopattiin luistimet. Raha tulee ja menee samassa tahdissa kun lapset kasvaa. Vai kuinka se menee...
 
Ystäväni Johanna on tuunannut upeat luistimet tyttärelleen ja haluaa jakaa luistinten tarinan blogini lukijoiden kanssa. Olkaapa hyvät ja kiitos Johanna!
 
 
"En tiedä miten suuressa huudossa taitoluistelijat ovat nykyään pikkutyttöjen silmissä, mutta meillä ainakin parkettia kulutetaan ahkerasti villasukat luistimina. Helmat heiluen pieni jääprinsessa liukuu unelman kevyesti ja luultavasti kolkko eteisemme on hänen silmissään ihastuksen huokauksista täyttyvä taitoluisteluareena.
 
 
Tänä talvena oikeat jääkentät ovat saaneet vielä odottaa, sillä pari talvea sitten hankitut luistimet ovat jääneet pieniksi. Uusi omistaja löytyi nettikirpputorin kautta ja Itä-Suomeen lähti pinkit, vain pari kertaa käytetyt ihanuudet. Oikein harmitti miten hyväkuntoiset luistimet piti myydä pilkkahintaan, mutta eihän ne käytetyt paljon maksa. Päätinkin ostaa tilalle käytetyt luistimet, sillä todennäköisesti näilläkin tulee olemaan vain vähän käyttöä. Vaikka tyttö on villasukkaluistelun kiistaton kuningatar, niin oikealla jäällä huvitus loppuu äkkiä parin pyllähdyksen jälkeen.
 
Sopivat ja siistit luistimet löytyivät kierrätyskeskuksesta. Hinta oli huikeat kolme euroa! Ajatuksena oli tuunata niistä jääprinsessan unelmat kimalluksella kuorruttaen.
 
Värivalinta oli yllättäen kiiltävä musta. Oma tylsä mieleni halaji mattapintaa, mutta jo ensimmäisten värivetojen jälkeen myhäilin tyytyväisenä pikku pyryharakan valinnalle.
 
 
Luistimet saivat uuden värin spraymaalilla, joka sattui olemaan hyvässä tarjouksessa. Kätevä emäntä otti tueksi muovipöytäliinalla vuoratun saunajakkaran. Sen rakoihin luistimet sai loistavasti pystyyn ja liinaa riitti vielä suojaamaan kaakelit. ( jälkikäteen hienoista mustaa pölyä sai pestä juuriharjalla joka paikasta ja nuhainen tuunaaja sai uutta sävyä myös nenäliinan sisältöön...) Väriä kannattaa suihkuttaa useampi ohut kerros ettei tule valumia. Murtuneet ja kuluneet kohdat ei nappaa väriä hyvin, mutta jos on ostanut kuluneet luistimet niin ne myös näyttävät siltä.
 
 
Ensimmäisen vedon jälkeen alkoi tylsä odottaminen ja ankara tuulettaminen. Korjailin mokat seuraavana aamuna ja illalla aloitin koristelut. Tarkoituksena oli tehdä tyylikkäät luistimet kristallinkirkkailla strasseilla, mutta sitten askartelulaatikosta löytyi erivärisiä strasseja, kuului BROOOOOM ja mopo karkasi käsistä...

Liimana käytin pikaliimaa, koska arvioin kuumaliiman liian sotkuiseksi enkä löytänyt kangasliimaa. Liima oli melko vetelää ja valuikin vähän, mutta kuka sitä luistelukentällä tuijottaa? Todennäköisesti kimaltavat ihanuudet jäävät lahkeiden alle piiloon. Lopullinen kuorrutus tehtiin kynsilakalla. Juuuh... Olin ohimennen sanonut siitä pikkuneidille ja halusin jättää koko komeuden pois, mutta neiti näki vain lakassa monessa sävyssä kimmeltävät hiutaleet.
 
Uudet nauhat löytyivät alennusmyynnistä ja hintaa jäi tarjoushaukalle mieluiset 50 senttiä. Kannattaa muuten varmistaa, että nauhat ovat luistimille, niin ne on tarpeeksi pitkät! Ikävä kyllä värivalikoimassa oli vain lumivalkoinen, mutta kun ne sai halvalla...
 
Nyt kohti jääkenttiä lipumaan lumihiutaleen kepeydellä!"
 

 

 


2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Aikas upeet tuli kyllä - ja taatusti ei ole joka tytöllä samanlaisia ;) Kierrätystä parhaimmillaan ja nyt mullaki alko tehdä mieli luistinostoksille kirpparille... vaan pysyisköhän sitä edes enää kaikkien vuosien jälkeen enää niillä pystössäkään ;)

Maija/Taajamafarmari kirjoitti...

Harmi ettei hokkareista saa noin hienoja! Vai saisko, voishan niihin omiin ihan hyvin kokeilla!