maanantai 5. syyskuuta 2016

Pitsimekon tuunaus arkikäyttöön



Lapsen vaatekaappia siivotessa tuli vastaan valloittava pitsimekko. Pitsimekolla on kaksi salaisuutta: Se on kirpputoriostos ja se sai uuden elämän tuunaten.

En tiedä, onnistuinko näihin kuviin taltioimaan mekon salaisuuden, mutta sen alushame on kuvioitu kangasväreillä.  Kuvioinnista vastasi itse mekon kuusivuotias käyttäjä. Mekon pitsipinnan läpi pilkistääkin maalarin lempivärit oranssi ja keltainen, taitaa seassa olla muutama kullansävyinenkin pensselinveto.

Kangasvärien kanssa on kaiken kaikkiaan mukava uudistaa vaatteita ja sisustuskankaita. Värit levittyvät hyvin kankaaseen, kunhan muistaa kiinnittää kuvoitavan kankaan alustaan kiinni vaikkapa teipillä. Kun värit ovat kuivuneet, pitää ne vielä muistaa kiinnittää kankaaseen silittämällä ne vaikkapa sideharsokankaan lävitse. Tämä takaa pitkän iän väreille.



Kankaiden kuvioinnissa olen työvälineenä käyttänyt eri paksuisia pensseleitä aina maalarin pensselistä lähtien. Myös erilaiset sienet, keittiösienet vaikkapa, sopivat hyvin värin levittämiseen. Kuvioinnissa onkin oma mielikuvitus vain rajana.
 

Nyt tämä pitsimekko matkaa nuorimman prinsessan kaappiin. Ilo huomata, kuinka pienellä vaivalla saa vanhoille vaatteille vielä pitkän elinkaaren.



sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Tammenoksa maljakkoon ja syksyn to do-listaa kasaamaan



Se on virallisesti syksy nyt. Kynttilät saa sytyttää palamaan, villasukat on täällä vetäisty jalkaan ja teefriikki matkaa kotona paikasta toiseen teekuppi kädessä. Pihamaalla on sen verran tänään käyty, että tammesta taittui sisälle yksi oksa. Mies siellä kyllä ahkeroi minunkin puolestani, siitä pisteet hänelle.

Kesä tuli ja meni. Sen satoa on muun muassa mielessä muhivat kodin remonttihaasteet: wc:n ja yläkerran lattiat ovat siinä tilassa, että jotakin niille pitäisi tehdä.

Sisustamisrintamalla on kesäkaudella ollut omalla kohdallani hiljaista. Ideoita tosin sain ropakopallisen jokaisella kahdeksalla asuntomessuvierailukerrallani (kyllä, päätin ottaa kaiken irti oman paikkakunnan messuista). Kotona toteutustasolla olen päässyt vasta hankkimalla Lapuan Kankureiden Harlekiini-villahuovan. Se on loistava väripiristys pimenevissä illoissa. Meidän koirakin siitä pitää, vähän liikaakin...


Tosiaankin kymmenen vuotta sitten remontoitu mustavalkoinen wc-/suihkuhuone on siinä tilassa, että lattian saisi räjäyttää. Toisin sanoen lattian mustat mosaiikkilaatat irtoilevat ja ovat jo epäsiistin näköiset. En siis suosittele mustaa laattaa kosteisiin tiloihin. Meidän laatat eivät ole enää pariin vuoteen olleet kauniin näköisiä, edes lattian putsauksen jälkeen. Haaveilin että annamme tilalle vielä kymmenisen vuotta lisäaikaa mikrosementillä. Meidän lakeuksilla ei kuitenkaan sen tekijöitä noin vain löydykään. Muutenkin aloin jo kääntyä uudelleenlaatoittamisen puoleen, kun kuulin huonoja tarinoita haljenneista mikrosementtipinnoista. Heti kun näiden ajatusten kanssa pääsen eespäin, laitan kuvia tännekin. Nyt tuo pikaremonttia kaipaava tila ei kestä edes omia katseita. 

Sama on yläkerran vanhan koivuparketin laita. Kymmenisen vuotta sitten muutettuamme parketti oli jo melko naarmuinen. Pienet lapset ja koira ovat tehneet pintaan oman lisänsä. Mitä tehdä lattialle? Se pitää ratkaista, tai pää alkaa tällä sisustajalla hajoamaan.


Syksyn to do-listalla on myös pieniä juttuja. Kuten eskarilaisen huoneen pientä faceliftiä pienen tytön huoneesta koululaisen huoneeksi. Tyttö itse on tyytyväinen huoneeseensa, mutta äiti toivoisi jo pysyvämmän siisteydenkin kannalta, että jotakin huoneesta kannetaan kierrätykseen (ei pikkusiskon huoneeseen). Tänään tätä hommaa on aloitettu jo vaatekaapin perkauksella.

To do listalla myös nämä (sisältää pieniä tarpeita myös):
- Työtilan järjestäminen ja silmälle sekä selälle sopivan tuolin löytäminen sinne.
- Pihamaan siistiminen talvikuntoon (hyvissä ajoin, ei kiireessä ensilumen aikaan)
- Autotallin raivaus, jos vaikka joku autokin sinne kovilla pakkasilla mahtuisi.
- Kivituhkan tilaus ja levittäminen pihamaalle (jos tämän nyt sanoo ääneen, toteutuisikohan).
- Lyhtyongelman ratkaisu: Minkälainen olisi se meille sopivin pihalyhty? Asuintilat ovat katutason yläpuolelle, eikä lyhty näy meille sisälle etuovelta. Siihen olisi kuitenkin kiva löytää joku lyhty, joka pysyisi "tuulitunnelisisäänkäynnissä" ehjänä, ja joka ei kiinnostaisi ohikulkijaa nappaamaan sitä mukaansa. Olen haaveillut niistä jättilyhdyistä, mutta olen jättänyt ne kauppaan peläten tuulen kaatavan lyhdyt ja rikottavan lyhtyjen lasit.

Ja listassa vielä viimeisimpänä: Tarkoituksena on iltaisin antaa enemmän aikaa Pinterestille, sisustuslehdille ja virkkuukoukulle + inspiroiville blogeille. Liian paljon aikaa tuntuu nyt kuluvan vain yleiseen haahuiluun.

Olisi kiva kuulla, minkälaisia syystouhuja teillä on odottamassa. Itse en ole näitä aiemmin listannut. Jospa tämä listaus auttaisi niiden toteuttamisessa.


p.s. Tykkään muuten todella kovasti näistä kotimaisista Walonan kynttilöistä. En ole tuoksuille yliherkkä, joten valitsen näistä sen tuoksullisen version aina. Liekki palaa näissä kauniisti ja tuoksu on miellyttävä. You Are Star-kynttilää olen pantannut viimeiseen saakka. Alkaneen syyskuun kunniaksi se syttyi palamaan viime viikolla.









maanantai 1. elokuuta 2016

Puutarhamarjapaistos on uusi omenakaurapaistos


Lomasesonki on meidän perheessä ohitse. Lomalla on menty ja oltu mahdollisimman vähän kotona. Siitä johtuu tämä blogihiljaisuuskin.

Kummallinen kesä, sillä linnut ovat syöneet puutarhamme marja-antimia vain nimeksi. Pihamaallamme olevat vadelmat ovat jo pitkään olleet hävityslistalla, mutta siitä huolimatta niiden oksat oikein notkuvat tänä vuonna vadelmia.

Meidän perheen herkkua on omenakaurapaistos. Tällä kertaa paistoksessani omenat korvautuivat paremmin sesonkiin sopivilla mauilla, vadelmilla ja viinimarjoilla. Olen lupautunut elokuun ajaksi Fazerin Myslilähettilääksi ja sen innoittamana mysliä eksyi myös tähän herkkuun mukaan.


Tähän herkkuun sopivat muuten kaikki marjat sekaisin koosta, väristä tai kirpeydestä riippumatta. Jopa puutarhan perällä olevaa raparperia kannattaa pieni määrä heittää mukaan, vaikkei marja olekaan....




Puutarhamarjapaistos Kanivinossa tapaan (2 annosta):

- Sekoita puuhaarukalla keskenään pari desiä marjoja (pakasteetkin käy), desilitra mysliä, isohko kokkare voita sekä ruokalusikallinen hunajaa.
- Levitä uunenkestävään pienehköön astiaan (Teeman syvä lautanen on esimerkiksi sopivaa kokoa.) ja laita uuniin 200-asteeseen.
- Paistos on valmis, kun se on saanut hieman väriä.
- Nauti sellaisenaan tai jäätelön tai vaniljakastikkeen kera.
 




Oman paistokseni paistoin tällä kertaa valurautaisessa blinipannussa. Paistos meni hetkessä alas vaniljakastikkeen kera. Koti-insinööri vähän moitti punaisia viinimarjoja kirpeiksi, mutta omaan suuhuni ne sopivat mainiosti.


sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Kodin ihmeaine, tunnetko jo sen?

Paketoin juuri ystävälleni oivan kesätuliaisen. Ison palan laadukasta Marseille-saippuaa. Ihmeainetta, joka sopii moneen tilanteeseen. Sen vuoksi se on mitä parhain tuliainen vaikkapa mökkiläiselle tai veneessä kesäänsä viettävälle.

  

Marseille-saippua tulisi löytyä jokaisen kodin siivouskaapista. Sen kanssa voi puhdistaa vaikka ja mitä. Oma äitini pesi muutaman kerran vuodessa vaaleat nahkasohvat tällä saippualla. Kun veistää pienen palan saippuaa lämpimään veteen ja antaa saippaun sinne liueta, saa hyvän peruspuhdistusaineen sohvan peruspuhdistukseen.

Sama liuos sopii yleensäkin kaikenlaisten nahkapintojen (myös kengät ja vaatteet) hoitoon, niin peruspuhdistukseen kuin ongelmatilanteisiinkin.  Kuivunut nahkapinta nuortuu tällä liuokselle pyyhittäessä. Luin jostakin vinkiksi, että liuos ensin kevyesti vaahdotetaan haluttuun pintaan, sen jälkeen pintaa puhdistetaan rätillä ja lopuksi pyyhkäistään kuivaksi puhtaalla kankaalla.

Olipa joku saanut vaaleasta mokkanahkapinnasta kynsilakkatahrankin pois tällä saippualla. Eli kannattaa ongelmatahroihin uhrata palata tätä saippuaa. Vaikka nahkapinnoista tässä kirjoitan, hyvällä menestyksellä Marseille-saippualla saa muitakin ongelmamateriaaleja puhtaaksi. Erityisen ihanteellista saippua on villan ja silkin puhdistuksessa.

Kauneudenhoitoammattilaiset puolestaan pesevät niin siveltimet kuin meikkisienetkin tällä saippualla. Tätä en ole itse testannut, mutta hyväksyviä kommentteja lukenut asiasta sieltä ja täältä.

Toiset pesevät myös kasvonsa ja hiuksensakin tällä saippualla. Omaa kokemusta ei siitä ole, mutta käsien peruspesussa palkinnoksi saa pehmeät ja hyvinvoivat kädet.




Mihin sitten perustuu tämän ihmesaippuan teho? Marseille-saippua on hyvin rasvaista. Kuten kuvan saippuaan on painettu, on se tuhtia tavaraa, sisältäen 72 % kasviöljyjä. Se on perinteisin menetelmin valmistettu padassa keittäen.

Kuvien isoa Marseille-saippuaa myydään muun muassa Stockmannilla. Lue lisää myyntipaikoista ja sarjan muista tuotteista täältä. 

Postaus toteutettu yhteistyössä tuotteen maahantuojan kanssa.

-------------

Hei, palasin vielä päivittämään tätä postausta. Kyselin yhdessä fb-ryhmässä Marseille-saippuan käyttövinkkejä. Tässä teille niistä muutamia vielä:

- Raasta saippuaa pyykin sekaan. Saat raikkaan tuoksuista pyykkiä.
- Toimii erityisen hyvin vaaleiden mattojen pesussa.
- Kun päänahka on kuiva ja herkkä, kokeile pestä hiukset Marseille-saippualla.
- Erityisen toimiva herkän ihon pesuun.
- Kokeile koiran turkin pesuun.
- Yleensäkin mainio saippua kaikkien tahrojen poistossa.
 

p.s. Saippuapalan kaveriksi kesätuliaiseksi sopii mitä parhaiten vaikkapa tiskirätti. Kuvassa pakettiin mukaan pääsee käsin virkattu tiskirätti.

Tuoksumuisti

Kuinka moni saa vielä mieleensä lapsuudenkesien tuoksuja? Ihmisen tuoksumuisti on ihmeellinen. Se vie meidät kerta toisensa jälkeen menneisiin hetkiin. Ihanimpia ovat juuri nuo lapsuusajan muistot, jotka pölähtävät mieleen vaikkapa kesäistä pellonlaitaa kulkiessa tai shampoopulloa mökkisaunassa avatessa.

Upeita muistoja tuoksujen muodossa jää mieleen myös muilta mailta. Ne keskieurooppalaisten laventelipeltojen tuoksut ja meren pauhu taustalla. Ai että, niillä elää pitkään.

Tämän kesän hitiksi on perheessämme noussut rautamyrtiltä ja sitruunalta tuoksuva suihkusaippua. Sen tuoksu sopii niin meille neljälle "naiselle" kuin perheen isällekin. Ilman eläinkokeita valmistettu saippua on riittoisaa ja varmaan koko kesä reissuineen saadaan saman pullon kanssa mennä.



Kuvassa näkyvä pumppupullo on saman sarjan käsivoidetta. Ainakin näin kesäkäytössä rasva on sopivan kosteuttavaa, tuoksukin sopivan hillittyä. 

Rautamyrtti eli verveine on itselleni vieraampi kasvi. Googlettamalla sain sen selville, että kasvilla on ainakin verisuonia supistava vaikutus. Aionkin näin kesäkuumalla kokeilla, kuinka turvonneet jalat reagoivat jalkakylpyyn, jossa on tuota rautamyrttiä sisältävää saippuaa seassa.





Tuotteet ovat Terra-merkkisiä. Niitä myydään muun muassa Stockmannilla sekä Oulun ja Tampereen Sokoksella. Katso maahantuojan sivuilta lista muista myyjistä. Näitä tuotteita olen nähnyt monissa pienissä sisustuskaupoissa ympäri Suomen, muun muassa suosikkikesäpaikassani Loviisan aitassa Turun kupeessa.

Lämmin kiitos tuotteiden maahantuojalle, jonka kautta olen saanut kesätestiin nämä tuoteihanuudet. Samaan sarjaan kuuluu muuten myös upeat isot Marseille-saippuapalat. Niistä tulee kohta uusi postauksensa, sillä innostuin kirjoittamaan saippuan käyttövinkeistä.