tiistai 22. joulukuuta 2015

Joulukodin kaunistus syntyy risuista


Meille on vihdoinkin saapunut joulu. On aatonaatto. Enkeleitä liihottelee kodissamme siellä täällä. Eteisaulassa kulkijoita ilahduttavat lukuisat enkelit risuoksilla riippuen. Joukossa on kolme kovin tyttöjemme näköistä enkeliä. Kaksi niistä on kuin kaksi marjaa, yksi hieman tummempi hiuksiltaan.


Joulukodin somistuksen teet nopeasti vielä risuista. Kuvissa oleva risukimppu on ostettu valmiina sisustuskaupasta. Terassilla meillä on kuitenkin metsäpolun varrelta kerätty koivunoksakimppu. Suihkautin sen pintaan vielä hieman valkeaa väriä. Näyttää hyvin samanlaiselta kuin kuvan risukimppu.




Oksilla riippuvat vaatteet ompelin eilen pikaisesti. Niiden pinnassa oleva kuvio on stanssattu silitettävästä kimallepaperista. Kukkalanka puolestaan taipui vaatehenkareiksi. Ripustin vielä risukimppuun paristoilla toimivan valosarjan. Seassa on myös lasinen köynnös.


 "Enkeli joulun viestiä kantaa, rauhaa ja iloa lahjaksi antaa."

Näillä sanoin ihanaa joulua itse kullekin! Nautitaan. Rentoudutaan. Ollaan vaan.

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Minitalot


Jouluun on  enää pari yötä aikaa. Omista paketeistani puuttuu vielä 
joitakin pieniä ihanuuksia. 

Kuvan minitalot ovat nopeita ja helppoja tehdä. Niiden kuivumiseen pitää kuitenkin varata aikaa vuorokauden verran.



Minitalot on tehty itsekovettuvasta massasta. Itse käytin Das-massaa tällä kertaa, mutta muunkin merkkisiä massoja olen hyvällä menestyksellä testannut.

Käytin veistä apuna talon muodon löytymisessä. Kun olin muotoihin tyytyväinen, jätin talot vuorokaudeksi ilmavaan paikkaan kuivumaan.



Minitaloja on kiva vielä pudotella lahjapusseihin mukaan, sillä ne ilahduttavat sisustuksessa ympäri vuoden.





lauantai 12. joulukuuta 2015

Joulumuorin muistilista


Meillä kaikille kiireisille joulumuoreille (-ja pukeille) kokosin muistilistan. Aatto kolkuttaa pian ovelle ja touhua riittää, jos niin haluaa.

Joulukortit (kotimaahan)
Edukkaasti, 80 centillä, saat kortit postiin, kun postitat ne viimeistään 14.12.2015. Normaalihintaan 1-luokassa voit lähettää kortteja jättämällä ne postiin viimeistään 21.12.2015. Posti lupaa kantaa kortit jouluksi perille.

Täällä on muuten apua, jos osoitteessa on jotakin epäselvyyttä.

Joulupaketit (kotimaahan)
Jos haluat paketit jouluksi perille, postita ne viimeistään 18.12.2015. HUOM! Muitakin vaihtoehtoa on kuin Posti. Muun muassa Matkahuoltokin kuljettaa paketteja. Muiden tarjoajien päivämääriä en tähän selvittänyt.


Lahjat
Hyvä joululahja ei ole kallis, iso tai merkkituote. Se on lämmöllä saajalleen valittu. Vaikeaa se siitä huolimatta on. Vinkiksi annan kuitenkin erityisesti aikuisten makuun sopivat makulahjat: Yksinkertaisimmillaan se on kauniiseen paperipussiin koottu sikermä lähellä tuotettua ruokaa/kotimaista ruokaa/erikoisherkkuja tms. Kahdella kympillä saat kerättyä jo aika monta tuotetta pussiin.

Mitä tulee tavaralahjoihin, olisi hienoa jos kasassa olisi edes pari kotimaista lahjaa. Omassa kasassani on jo ainakin tuotteita, jotka on muotoiltu Suomessa, mutta niiden valmistusmaasta en ole kovinkaan  varma. Käsityöläiseltä jos lahjasi hankit, saat ainakin varmasti kotimaista. Tosin usein materiaalit on sitten tuotettu ulkomailta.

Ruoka
Eikö laatikot maistu? Kinkku uppoa? Miksi nostaa joulupöytään sellaisia makuja, joista ei piittaa. Meidän perheen pöydässä on pari tarkoin valittua joululaatikkoa. Yksi niistä on punajuuriaurajuustolaatikko. Kinkku on korvattu vaihtelun vuoksi nyhtöpossulla.

Punajuurilaatikkoon laitan sekaan sopivassa suhteessa perunaa ja punajuurta (tätä enemmän). Sekaan heitän mustapippuria, suolaa ja murran homejuustoa. Herkun kruunaa vielä ruokakerma, jonka syleilyssä herkku valmistuu uunissa.

Herkut (nämä ehtii hankkia aatonaattonakin)
Jouluherkkuja on siinä monenmoista. Kaupasta kun niitä selkä vääränä kannat, saat juuri sitä mitä laatikossa lukee. Jos haluat itse tehdä pikaherkkuja, sulata levyllinen suklaata ja levitä se tasaiseksi levyksi leivinpaperille. Ripottele pinnalla rusinoita ja pähkinöitä oman maun mukaan. Anna kovettua ja murra suoraan tarjoiluastiaan. Nam. Kaunista ja maistuvaa.

Siisteys
Jouluksi ei tarvitse tehdä suursiivousta. Luota perussiivoukseen. Sekaisimmat paikat saat pois silmistä kun luotat himmeään valaistukseen. Siivouksessa voit sitten aloittaa uuden elämän joulun jälkeen.

Oma pääkoppa
Ota rennosti. Ruuhka, to do-listat ja kaikki muut joulun vaateet kannattaa kääntää voitoksi. Stressaamalla ei mikään etene.  Ota kiire mahdollisuutena: Laita luurit päähän joulusiivousta tehdessä ja kuuntele pitkästä aikaa radiota oikein olan takaa. Ole jouluostoksilla luova ja osta sitä mitä on tarjolla, älä yritä ostaa sitä, mitä ei enää saa. Ja hoks: Aattoviikolla on jo kovat tarjoukset monessa paikassa. Itse joudun käytännön sanelemana osan lahjoista hankkimaan vasta silloin. Aatonaattona mahtuu hyvin sekaan ja myyjät ovat huipputuulella.

Vaihtoehtoinen tapa
Tee juuri niin kuin huvittaa.


Terveisin:  
Viisihenkisen perheen joulumuori, jolla joulumieli on kovasti jo päällä, 
mutta jonka kotona joulu 2015 on vielä asentamatta.

maanantai 7. joulukuuta 2015

Jouluinen koristeluvinkki glögipöytään





Ovatko joulupiparit vielä leipomatta? Teeppä tänä vuonna pari piparia ”lovellisina”. Toisin sanoen, jos leikkaat piparin reunaan runsaan sentin mittaisen loven, saat piparista näyttävän elementin kahvipöytään.


Ovatkohan nämä tämän joulun hitti? En muista aiempina jouluina nähneeni kaupassa piparimuotteja, jotka on lovetettu jo valmiiksi. Tänä jouluna niitä tuntuu olevan kaupassa kuin kaupassa tarjolla. Nyt vain kaulin rullaamaan ja veitsi heilumaan.

p.s. Tällaisia pipareita voi käyttää myös paikkamerkkeinä, jos kirjoitat pipariin sen omistajan nimen.


keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Ihastumassa

Sisustusfriikin taivas on ilta yhdessä samankaltaisten kanssa. Silmänilona laadukas muotoilu ja uusia tuotemerkkejä, joihin tutustua. Me SObloggarit eli asuinseutuni bloggarit piipahdettiin tänään tutustumassa Sisustussuunnittelu Mäkelä & Roos:illa, paikalla oli myös HR-Livingin edustaja. Illan aikana saimme tutustua upeisiin koti- ja ulkolaisiin tuotteisiin. Tässä teille pieniä makupaloja illan annista.


*Mitä pidät yllä olevista kupeista aluslautasineen? Me bloggarit pidimme niistä kovasti. Ideana astioissa on se, että eriparisuutensa ansiosta ne sopivat kaikki toistensa kanssa. Samaa ideaahan voi toteuttaa kotonakin vaikkapa juhlakattauksessa. Nykyään on enemmänkin epämuodikasta kattaa pöytään vain saman sarjan astioita. Eriparisuus on nyt kovin IN. Kupit ovat HR-Livingin edustaman House Of Rym:in mallistosta.


Syli-keinutuoli ihastuttaa muotokielellään sekä monikäyttöisyydellään. Mikä parasta, se on kotimaista käsityötä. Tuolit valmistetaan Jurvassa. Haaveilen kovasti keinutuolista. Kyseisen tuolin ottaisin kotiini mielelläni.

Alla olevat kynttilät ovat myös jotakin HR-Livingin edustamaa merkkiä. Lisään tänne merkin, kunhan saan sen selville. Kynttilää löytyy useita eri värivaihtoehtoja. Ihaninta on kattaa pöytään eri korkuisia kynttilöitä. Ne tuovat tunnelmaa ja rentoutta kattaukseen.


Tuo alla oleva peitto on mulla joululahjalistalla. On kuulema erityisesti ruotsalaisbloggareiden suosiossa.


Matot alla on kudottu tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalista. Sekös lämmitti mieltäni. Kaikki materiaalit kiertoon vain.



Todellinen illan uusi tuttavuus oli Muubs. Kyseistä merkkiä saa tällä hetkellä Suomessa vain Mäkelä & Roos:ilta. Merkin tuotteet ovat todellinen kunnianosoitus puulle, eleettömälle muotokielelle sekä luonnonsävyille. Kuvat puhukoot muuten tuotteen puolesta.


Alla kivaa ideaa vaikka pikkujoulukattaukseen.



 
Lämmin kiitos kivasta illasta HR-Livingille ja Sisustussuunnittelu Mäkelä &Roos:ille
*Postaus toteutettu yhteistyössä heidän kanssaan.

lauantai 14. marraskuuta 2015

Joulukorttisavotassa


* Olen kerrankin ajoissa joulukorttien kanssa. Mikä parasta, kortit ovat muutaman vuoden jälkeen itse tehtyjä. Valmiita korttipohjia olin jo alkusyksystä ostanut jonkin askartelukaupan alesta. Korttien kulmat vain pyöristin leikkurilla.


Pidän itse tehdyistä korteita. En kuitenkaan jaksa itse niiden tekemisen parissa viettää kovinkaan kauaa aikaa. Kuten kuvista näkyy, korttien koristelu onkin tänä jouluna mallia teippiä pintaan. Yllätyin itsekin, kuinka monipuolista ilmettä teipeillä saa aikaan. Kuvissa näkyvä kultainen teippi on muuten muinasjäänne, jonka löysin askartelutavaroideni seasta. Teippi on oikeasti jonkin ikkunateippifirman rullan loppu. Todella kivasti toimii sekin.



Oma suosikkini joulukorteista on tuo yllä oleva viirikortti. Siinä on iso ripaus iloa mukana!

Siitä vain teippailemaan kortteja! Hienoja teippejä on markkinoilla moneen makuun.




* Teipit on saatu blogiyhteistyössä Teippitarhan kanssa.

HUOM! Saat Teippitarhan tuotteista -20% koodilla Kotopirkot-teippaa 13.12. klo 23.59 asti.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Uimakoppien joulu

Joulukalenteria pukkaa taas. Viisihenkisessä perheessä joulukalentereita ei voi koskaan olla liikaa. Vaarana vain näissä itse tehdyissä kalentereissa on se, ettei muista niitä täyttää. Monet kerrat olen herännyt keskellä yötä ja muistanut, että täyttämättä on. Tänä vuonna kyllä ajattelin kokeilla, josko aina viikon kerrallaan täyttäisin kalenteriluukut.



*Tämän postauksen kalenteri syntyi kuppikakkuvuoista. Nuo uimakopeilta näyttävät kupit muuntuivat helposti joulukalenterin luukuiksi.

Jo vuosien ajan meidän perheen joulukalenteri on ollut mallia naru, josta on roikkunut erilaisia kalenteriluukkuja. Monen monta vuotta luukkujen virkaa ajoivat tulitikkuaskit. Askit kuitenkin ovat jo tiensä päässä, joten oli aika kehittää jotakin uutta.



Kuppikakkuvuokien päälle katoksi taivutin pahvista katon. Piirsin paperille ympyröitä teekupin pohjaa apuna käyttäen. Leikkasin yhden viillon ympyrän sivulle (leikkaa viilto ympyrän keskikohtaan saakka). Viillon avulla liimasin paperia hieman päällekkäin ja katto oli valmis. Jokaista mökkiä lävistää naru, jonka avulla mökin saa riippumaan. Naru myös edesauttaa katon pysymistä paikallaan. Ison parsinneulan avulla vein narun kupin pohjasta läpi aina katon harjalle saakka.


Joulukalenterin teossa ärsyttävin vaihe on yleensä sopivien numeroiden etsiminen. Pinterest oli onneksi tässäkin apuna. Sieltä löytyi sopiva numerosarja, jonka avulla kolmasluokkalainen saa kerrata numeroita englanniksi.

Isänpäivän kunniaksi meidän iskä oli mukana kalenteritalkoissa. Hyvin sujui. Tämä uimakoppien joulu-joulukalenteri onkin toteutukseltaan tasoa aloittelijat eli siitä vain hommiin, oli peukalo keskellä kämmentä tai ei.




Kalenterin luukkunumerot löydät täältä. HUOM! Jos tulostat ne, huomaa että luukkuja on aina lukuun 25 saakka.

*Postaus toteutettu yhdessä Happy Mondayn kanssa.


p.s. Eivätkö ole aika söpöläiset nuo klemmarit, joilla mökit on kiinnitetty naruun roikkumaan. Ovatko nuo koiria vai jouluporsaita...

maanantai 19. lokakuuta 2015

Julen kommer!!


 Kyllä. Luit oikein. Joulu tulee. Näin omin käsin tekevälle, joulu tulee vähän liiankin äkkiä. Sen vuoksi vinkkaan teille Kanivinossa-talon vuoden 2015 joulukalenterista. Tämän tekemiseen meni aikaa viikonloppuna pari tuntia eli aivan mahdoton aikasyöppö kalenteri ei ole.

Olen jo vuosia haaveillut paperipussi- tai kirjekuorikalenterista. Koska vuodelta 2007 ollut tulitikkuaskikalenteri veteli jo viime vuonna viimeisiään, oli aika toteuttaa suunnitelmat.

Kellarista löytyi sopivan kokoinen vanha kehys, joka sai ensin valkoista spraymaalia pintaansa. Maalilla en kuitenkaan onnistunut peittämään kehysten vaaleansinistä väriä. Kaapista löytyi avaamaton putkilo punaista akryyliväriä, joka olikin pensselin kanssa mitä helpoin levitettävä puun pintaan. Väri jopa kuivui nopeaan.

 


Kalenterissa roikkuvat pussit kuoseineen valikoituivat mukaan sen mukaan, mitä kaapista löytyi. Erityisen tyytyväinen olen vanhasta sanomalehtipaperista tehtyihin paperipusseihin. Niissä ja kehyksen punaisessa on jotakin vanhanajan joulun tunnelmaa. Tiimarin poistomyynnistä olin kaukaa viisaana ostanut joulukalenterin numerotarroja. Omaan makuuni ne ovat hivenen liian romanttisia, mutta sopivat tämän vuoden joulukalenteriin mukavasti. Yläreunan kirjaimet ovat puolestaan vaneria.

Osaisiko joku teistä muuten vinkata, kuinka kalenterin yläreunassa roikkuva sydän on tehty? Se sopi kuin nenä päähän kalenteria somistamaan. Olen saanut sen joululahjaksi joitakin vuosia sitten. Materiaaliltaan se on puuhaketta, mutten ole sen valmistustapaa saanut selville. Juuri tänään haaveilin vastaavien tekoa jouluksi.





Kalenteri kaipaa vielä pientä hienosäätöä. En ole aivan tyytyväinen siihen. En raaskinut porata kehykseen uusia ruuveja, sillä siinä oli valmiina jo kolmessa tasossa ruuvit naruja varten. Kenties pussit pitäisi kuitenkin saada naruille väljemmin esille.  Kalenterin pusseihin aion sujauttaa pieniä viestejä ja välillä vinkkejä siitä, mistä kodin uumenista löytyy kyseisen luukun takaa löytyvä pieni lahja (suklaanamu tai vaikkapa jouluinen tarra-arkki).



Mukavaa joulukalenterin kokoamista!

Olen Pirkko!

Moi kaikki blogiani seuraavat! Olen ollut kuukauden päivät Pirkko, KotoPirkko. KotoPirkot ovat tee se itse-bloggareita, jotka isommalla porukalle esittelevät diy-projektejaan niin yhteisessä blogissa kuin Facebook-ryhmässäkin. Kunhan uusi logomme vain valmistuu, KotoPirkkojen logo päätyy näkyviin tänne omaankin blogiini.



Tässä listaa mukana olevista blogeista:

Voit seurata KotoPirkkoja täältä ja täältä. Löydät meidät myös Instagramista: @kotopirkko
P.s.Kuvituskuvana viime vuoden Halloween-tunnelmaa. Uudet kemut ovat tulossa, mitähän sinne keksin?!?

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Niin kaunista pullon muodossa


Olen kerännyt jo muutaman vuoden Blossa:n glögipulloja. Ulkonäön vuoksi, miksi muutenkaan. Tämän vuoden pullossa on jotakin kovin vanhahtavaa. Ei niinkään omaa tyyliäni, mutta on se kaunis pullo, kerrassaan. Mausta en tiedä vielä mitään, mutta on sitä ennenkin tehty ostoksia ulkonäöllisin perustein.


Sunnuntain ratoksi parit kranssit


On taas kranssien aika. Kranssit eivät kuulu vain ulko-ovea somistamaan, vaan niitä voi hyödyntää monipuolisesti sisätiloissa ja erilaisissa kattauksissa. Viime jouluna tein myyntiin kasan kransseja, joiden pohjana oli styroxkranssi. Noita käyttämättömiä kransseja ryhdyin kokeellisesti koristelemaan kodista löytyneillä kierrätysmateriaaleilla.


Valkoinen pörhellys. Valkoiseen pörheään kranssiin on kiinnitetty liimalla ulkolaisesta postipaketista löytynyttä pakkausmateriaalia. Lopputulos oli aluksi pörheääkin pörheämpi, joten kierräytin vielä kranssiin valkoisen silkkinauhan pörheyttä hillitsemään.



Vanhat lehdet ja kirjat ovat mitä parhainta askartelumateriaalia. Kuvan  sanomalehtikranssia varten revin lehden sivun pitkiksi paloiksi ja kiinnitin palat liimalla kranssiin. Nopeaa ja omaan silmääni kovin kivan näköistä.


Sininen kranssi on tehty pakkausmateriaalina olleesta silkkipaperista.  Kuten huomaatte, mitään ei kannata heittää roskiin...

Silkkipaperin leikkasin pieniksi neliöiksi. Neliöt kiinnitin keskeltä terävällä piikillä kranssiin kiinni. Painoin siis paperin keskustan piikin avulla styroksiin. Piikiksi käy mikä vain, kuten sukkapuikko tai hätätapauksessa kynän terävä pää.


Kuvissa olevat kranssit koristavat meillä muuten niin kovin valkoista(!) käytävän pätkää. Sopivat niin joulu-, talvi-, kesä- kuin loppiaistunnelmaankin.

Jos kaapissa ei ole valmista kranssipohjaa, pohjan voi pyöräyttää vaikka sanomalehdestä. Sanomalehden pintaan tuskin kuitenkaan saa työnnettyä silkkipaperia tuon sinisen kranssin tavoin.

Ihanaa syyspäivää sinulle!

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Ja kaunein materiaaleista on pellava!


Pellava on luonnonmateriaaleista ehdoton suosikkini*. Se on luonteeltaan jääräpäisesti ryppyyntyvää, mutta sallittakoon se materiaalille, joka vain paranee vanhetessaan. 

Kaapissani on paljon pellavaa. Rakkaimmat kodintekstiilit ovat edesmenneen äitini nimikirjaimilla kirjotut. Kun esikoiseni syntyi 2006, äiti toi kasan pyyhkeitä ristiäisiin ja lahjoitti ne minulle tulevia perhejuhlia odottamaan. Äidin vanhoilla pellapyyhkeillä onkin monet lasit ja aterimet kiillotettu juhlakuntoon.

Tällaiselle pellava- ja yleensäkin tekstiilifriikille vierailu pellavayritykseen on aina sydänalassa tuntuva kokemus. Kyllä. Se saa aikaan melkein itkun tirautuksen kun saa sydämensä kyllyydestä katsella pellavatuotteita. Parasta on, jos saa vielä nähdä, kuinka isot teollisuuskoneet hakkaavat pellavalangasta tuotteita. Pellavaa kangaspuilla kutoneena itku tosin saattaa johtua siitä ilosta, ettei pellavaa tarvitse kutoa itse. Se kun on jääräpäinen lankanakin ja katkeaa loimilankana niin kovin helposti.

Syyskuun alussa olin Lapuan Kankureiden vieraana tutustumassa yrityksen uuteen myymälätilaan Lapuan Vanhassa Paukussa. Tila on valoisa ja hyvin lofthenkinen paikka, jossa tekstiilit pääsevät ansaittuun päärooliinsa.


Myymälässä oli näyttävästi esillä Kankureiden syysmalliston uusin kuosi, Ruut. Kuosin takana on keramiikkatöistään erityisesti tunnettu Heini Riitahuhta. Alakuvassa sängyn päälle heitetty mustavalkoinen peitto on malliston monitoimituote. Se toimii niin peittona kuin myös pöytäliinana. Itselläni on tuo tuote ostoslistalla.


Suomalainen kuluttaa pellavaa. Pellavatuotteita myydään kuitenkin paljon ulkomaille. Kankureilla jopa 60 % tuotannosta viedään Suomen rajojen ulkopuolella. Ulkolainen kuluttaja on vaativampi kuin suomalainen. Esimerkiksi Saksassa jopa miesasiakkaat ymmärtävät kankaiden ja tuotteiden hienouksien päälle. Tuotteiden erilaiset reunakäänteet ja muut ovatkin pientä luksusta, joita Kankureiden tuotteista löytyy.


Pellavalla on vientituotteena maailmalla paljon mahdollisuuksia. Japanilaiset ovat ihastuneet suomalaiseen muotokieleen, joka viehättää heitä pellavatuotteissakin. Hengittävyytensä ja nopean kuivuvuutensa ansiosta pellava kiinnostaa myös maissa, jossa on kuumaa ja kosteaa. 




Uutta tilaa oli esittelemässä yrittäjäpariskunta Jaana ja Esko Hjelt. Heidän takanaan kuvassa avautuu tilan latomainen seinä. Seinällä roikkuvat huovat ovat mitä mainioimmat sisustuselementit, jotka eivät toimi vain somisteina, vaan niillä on myös käyttöfunktio.



Kiitos Lapuan Kankurit ikimuistoisesta vierailuista teille! Tulen mielelläni uudelleenkin. 
Menkää te muutkin.