sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Tikkarit korvaan ja menoksi


Korut syyhyttävät sormiani nykyään erityisen kovasti. En enää tyydy niitä vain ostamaan, vaan teen niitä itse aina kun sopivia materiaaleja tulee vastaan. Erilaisissa tapahtumissa, joissa on käsityöläisiä myymässä tuotteitaan, kannattaa olla silmät avoinna. Monessa kojussa myydään priimatuotteiden lisäksi myös epäonnistuneita tuotteita, jotka ovat tuunaajaan unelmia, tai sitten erilaisia materiaalipusseja.

Piipahdin eilen Särkyneen sillan markkinoilla Ilmajoella. Sieltä käteeni jäi juuri noita hylättyjä töitä sekä pari materiaalipussia. Kun pääsin kotiin, olin onneni kukkuloilla. Yhdestä materiaalipussista kuoriutui yhteensä 12 erilaista sormusta. Pussissa oli myös paljon erilaisia juttuja korvakorujen ja muiden korujen tekoon. Lasten kanssa on jo tehty donitsikoruja (Pussissa oli valmiita donitseja, kiinnitin ne vain valmiisiin ketjuihin.) ja valkattu pari kaunokaista lahjaksi.

Yläkuvan piparminttukorvakorut valmistuivat tänään. Alla on kuvaa lähtötilanteesta. Korvakorun kannakkeen kiinnitin piparminttuun kuumaliimalla. Onko kokemusta, pitääkö se kuinka tällaiset materiaalit yhdessä?



Yllätysten materiaalipussissa oli muun muassa päällystetyistä napeista tehtyjä sormuksia sekä alla olevat ihanuudet. Erityisesti tuo keltavalkoinen on omaan makuuni ja sopii rentoon kesämenoon.

Pussissa oli myös kaunis pronssin värinen ketju. Sen kaveriksi päätin pika-askarrella tupsun jämänahkapalasta. Leikkasin suorakaiteen malliseen palaan hapsuja ja rullasin palan pitkittäisuunnassa. Nahan kiinnitin koko matkalta (ei hapsuosa) kuumaliimalla. Ennen liimausta tein saksilla pienen reiän nahkaan ripustuslenkkiä varten. Kun varsinainen hapsuosa oli onnistuneesti liimattu, leikkasin ja liimasin tupsun yläosaan vielä nahkakaitaleen. Nopean ja näyttävän nahkakorun tekemiseen meni aikaa maksimissaan 15 minuuttia, jos sitäkään. 



p.s. Nahkaahan kuuluisi työstää veitsellä, mutta tällaisissa pienissä töissä voi käyttää saksiakin. Veitsellä nahkaa on kuitenkin parempi leikata ja jälki on kauniimpi. Jos käytät vaikka mattoveistä työstämiseen, valitse kova alusta ja muista leikata varovasti. 

Piooneja ja tötterösomisteita

Heinäkuisia terveisiä! Villasukkia melkein jo kaivelen jalkaan, mutta epävakaisesta kelistä huolimatta pihalla näyttää kesältä. Pioonitkin ovat jo auenneet. Kyllä sitä hetkeä on odotettukin. Upeita puutarhan kuningattaria raaskin kerätä maljakkoonkin, sillä pitkävartisina ne eivät puutarhassa sateen koulimina ole parhaimmillansa.


Pinterestiin eksyin pienen tauon jälkeen. Etsinnässä oli kesäisiä tulostettavia juttuja sieltä. Jotenkin tuo sunshiny DAY kolahti heti. Sopii luomaan uskoa siihen, että paistaa se aurinko ainakin omassa mielessä. Itse asiassa tykkään sateestakin. Silloin saa sytytellä kynttilöitä ja käpertyä peiton alle lukemaan.

Yksi meidän kesän herkku on totta kai jäätelö. Olen ostanut vohvelitötteröitä, jotka ovat salonkikelpoista ja nopeaa tarjottavaa aikuisillekin. Vielä kun keksisi, mihin ne voi laittaa tarjolle. Tötteröihin tulostelin kivoja tötterösuojia Pinterestistä.


Meloni- ja mansikkapaperit olivat alun perin tarkoitettu ilmeisesti sisustusviirien tapaan käytettäväksi. Muotonsa ansiosta ne sopivat kuitenkin tötterösuojiksikin. Aika herkullisen näköisiä, vai mitä?

Ihanaa alkavaa viikkoa!  Tötteröpaperit löytyvät täältä.


torstai 9. heinäkuuta 2015

Menovinkki: Burgeria tyylillä


 Hei! Täällä on vatsat täynnä burgeria. Suussa maistuu valkosipun ystävän taivas.* Oltiin SOblogien daamien kanssa istumassa iltaa ravintolassa, jonka sisustus hiveli ainakin omaa silmääni. Vai mitä pidät rouheasta tiiliseinästä ja tuosta upeasta kuparinvärisestä lampusta?

Seinäjoen keskustaan on avattu uusi ravintola HolySmoke, jonne kannattaa piipahtaa kauempaakin. Ravintolassa kun todella on savun tuoksun keskellä, mutta se onkin ravintolan yksi myyntivaltti.

Rentona ruokaravintolana HolySmoken erikoisuus on juuri grilli, jossa valmistuvat upean savuaromin saavat ruokaherkut. Listalla oli perusburgeria talon omalla pihvillä, mutta myös kanaburgeria, peruspihviä aurajuustolla ja pekonilla tai valkosipulilla terästettynä. Ja ne sämpylät, ne olivat todella rapsakat tapaukset.




Ravintolan omistaja Jani Ketola vei meidät kädestä pitäen kaksikerroksisen ravintolan alakertaan, maan alle. Ravintolan yökerho oli oikein kaunotar. Katossa roikkuivat kristallikruunut ja seinissä säihkyi blingbling. Ravintola oli kaikin puolin sisustettu hyvällä, tunnelmallisella maulla. Silloin kun laittaa itsensä bilekuntoon, on luksusta jamittaa kristallikruunujen alla.


 * Postaus toteutettu yhteistyössä ravintolan kanssa. Kurkkaa täältä yhteystiedot ja muuta mukavaa.