Oma koppa.Neliö.

Ihanaa kun kevään uutuuskirjoja alkaa tupsahdella kauppoihin. Yksi kevään kirjailmiö on Virpi Marjaana Siiran kirja, Oma koppa. Neliö. Kirja on jatkoa saman osaajan Oma koppa. Ympyrä -kirjalle.

Ensikosketukseni Oma koppa-kirjaan oli viime keväänä. Ihmettelin virkkauksen aloittelijana, mikä ihme kirja tuollainen on. Molempia kirjoja nimittäin luetaan vaakasuunnassa ja niiden värimaailma on hyvin mustanpuhuva. Sillä kertaa kirja jäi kauppaan, mutta muutaman viikon sulattelun jälkeen olin kirjan onnellinen omistaja. 


Nyt julkaistu Oma koppa-kirja on kuin kunnianosoitus vanhalle kunnon isoäidin neliölle. Itse en ole aiemmin ollut niistä kiinnostunut, mutta kirjaa selailtuani huomasin pohtivani, josko minäkin ryhtyisin niitä virkkaamaan. Kirja esittelee uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää neliöitä. Todellakin, ne taipuvat muuhunkin kuin torkkupeittoihin.

Isoäidin neliön nuorennusleikkaus on musta, valkoinen tai mustavalkoinen neliö. Erityisen kivasti se sopii yläkuvassa olevaan laukkuun, joka on todella katu-uskottava ja sopii käteen kuin käteen. Koska pidän graafisista muodoista, silmääni sopii myös mustavalkoinen tunikamekko.

Kirjan ohjeet inspiroivat tekemään kokeiluja ja hulluttelemaan. Hulluttelua voi olla vaikkapa se, että virkkaa paksulla koukulla ohutta lankaa. Mikään ei ole kiellettyä, vaan kokeilemalla voi löytää juuri itselleen sopivan pinnan.

Ideoita ja vinkkejä saa kirjasta niin kodin sisutamiseen, asusteisiin kuin myös oman vaatekaapin uudistamiseen. Erityisesti mieleeni kirjasta jäi farkkutakki, jonka pinnalla iloitteli iso kasa värikkäitä isoäidin neliöitä. Samoin myös virkattu sormus oli jotakin sellaista, jota pitää itsekin kokeilla.

 

Vaikka tähän postaukseen valitsemani kuvat ovat hyvin mustavalkoisia ja neutraaleja väreiltään, kirja ei suinkaan ollut sitä. Upeaa väri-iloittelua on muun muassa alla olevassa kuvassa.

Pidän kirjasta erityisesti, koska se osoittaa vanhan menetelmän, virkkauksen, olevan sopiva minkä tahansa toteuttamiseen. Kirjaa ei ehkä kannata hankkia, jos on liian tiukkapipoinen virkkaaja, mutta meille iloittelijoille ja uuden kokeilijoille teos on mitä sopivin.

Jos jotakin moitetta haluaa sanoa, moitin hieman kuvien laatua. Paikoitellen kuvat olivat synkkiä ja epätarkkoja, mutta vain paikoin. Myös valkoinen teksti mustalla pohjalla on silmälle haastava. Moitin myös kirjan tuoksua: Juuri painosta tulleena se tuoksuu, suorastaan haisee, hyvin voimakkaasti painokemikaaleille. Kenties kuitenkin aika tekee  tehtävänsä ja kirja tuoksuu  kohta meidän kodille.

Oma koppa. Neliö -Virkattuja variaatioita, Virpi Marjaana-Siira 2015.

Pukeudu kukkamekkoon -päivä

Vielä ehdit mukaan! Nimittäin Pukeudu kukkamekkoon -päivään. Päivää vietetään ainakin kovalla tohinalla Seinäjoella ja kenties Facebookin innoittamana muuallakin.

Idean takana on ihana neljän lapsen äiti Laura, joka vuosi sitten päätti tempaista. Tempaisuun hän kutsui mukaan muita ideasta innostuneita. Lopputuloksena olikin iso joukko iloisia naisihmisiä, jotka jakoivat itsestään kuvia kukkamekoissa, toiset treffasivat kukkamekkokahvien merkeissä kahvilassa jne.

Ilokseni huomasin, että jopa paikallinen kuntokeskuksemme on lähtenyt teemapäivään mukaan tänä vuonna. Lieneekö siellä kukkahattutätijumppaa luvassa. Mars siis Facebookkiin etsimään Pukeudu kukkamekkoon-päivää ja katselemaan kivoja kuvia kukkamekkoisista naisista. Tai hetkinen, taisipa yhdessä luvassa olla mieshenkilökin kukkapaidassaan.

Ai miksikö tällainen päivä? Se tuo mekkoineen iloa niin harmaaseen helmikuiseen päivään. Kukkamekot ovat kuin lupaus kesästä.

Kookoksen ystävälle

Kanivinossa-perheen pienimmäinen on kovassa kuumeessa. Isosiskon kanssa päätimme laittaa sairastuvalla jauhopeukalot heilumaan ja leivoimme muun muassa kookossuklaapipareita.

Pipareiden ohje on koululaisen hyllystä löytyneestä kirjasta, Parhaat resptit tytöille. Kirjasta leivoimme myös banaanimuffinsseja.

Mitä pidät muuten kuvissa olevista servetistä? Se on Vallilan kevään malliston helmiä.

Makoisaa loppuviikkoa! Pitäkää itsenne terveinä.

Kirjavinkki tuunaajille

 

Hei! Sain käsiini yhden kevään uutuuskirjan, joka kiinnostaa erityisesti tuunaajaa sekä maalaisromantiikan rakastajaa. Rouhea maalaistyyli-kirja eroaa kanssasisaristaan siinä, että se ei pidä sisällään vain kauniita kuvia, vaan kuvien lisäksi siinä on runsaasti ohjeita tuunausten toteutukseen. Jo ensisilämyksellä sain itse kovan kipinän muutaman ohjeen toteutukseen. Tervetuloa matkalle tutustumaan kirjaan!  

 

Rouhea maalaistyyli-kirja osoittaa, että vain mielikuvitus on rajana sisustuksen toteuttamisessa. Esimerkiksi lampun voi tehdä mistä vain, kuten vaikkapa lintuhäkistä. Kuvassa oleva lamppuidea sytytti tuunaajaan minussa. Värkit lampun toteuttamiseen löytyvät kotoa, joten tuo taitaa olla ensimmäinen toteutukseen menevä juttu tästä kirjasta.

Voitko uskoa yllä olevan kuvan kätkevän sisälleen vanhan 1980-lukulaisen keittiön? Minä en sitä olisi uskonut, jos ei kirjassa olisi ollut todistekuvaa vanhasta keittiöstä. Upea ja onnistunut muodonmuutos keittiöön onnistuu vaikka tapetoimalla kaapinovet.

Rakastan vanhaa lasia sekä kirjoja.Kirjan innoittamana kaivoin jo itsekin esille vanhoja pulloja ja aion laittaa ne kevätaurinkoon ikkunalaudalle kotia kaunistamaan. Vanhat kirjat ovat olleet viime aikoina yksi ihastuksen kohteeni askartelumielessä. Kuvan sirkusteltta olisi mukava toteuttaa myös itse.

Maalia sohvan pintaan. Jos olet kyllästynyt vanhoihin kalusteisiin, voi ne käsitellä uusiksi maalaamalla. En uskonut tätä todeksi ennen kuin näin tämän vinkin. Kaikki on näemmä kuitenkin mahdollista.

Suosittelen kirjaa lämpimästi, jos etsit innovatiivisia tapoja sisustaa kotia.

Rouhea maalaistyyli, Mäkelä-kustannus 2015

Ihanuus käsilaukkuun sujautettavaksi

Ideoita, oivalluksia ja hyviä sutjauksia on kiva kerätä talteen. Käsilaukussa pitäisi aina olla kännykän, huulikiillon ja kukkaron lisäksi myös kynä ja muistilehtiö. Bongasin itselleni mitä sopivimman muistikirjan, arvaappa mistä? No Postista tietenkin.

Tämän muistikirjan vahvuus on kuminauha, joka pitää kirjan kiinni. Sisäsivujen valkoinen pinta on mitä parhain niin kirjoittamiseen kuin luovaan piirtämispuuskaankin. Ja tuo kannen kuva: Mitä herkullisin, upeat värit. Syksyllä reissusta jäi käsiin magneetilla toimivat kirjamerkit. Sellaisen kiinnitin myös muistikirjaani mukaan.