VappuaVappua!

Hei! Onko täällä muita vappuihmisiä? Perinteisesti vapun lähestyessä kaupasta kotiutui monen vuoden ajan uusi vappumekko. Jalkaan sovitettiin ystävien kanssa kesämuodin kuumimmat kengät. Satoi sitten räntää, lunta tai ukkoja, ne jalassa lähdettiin nilkat vilkkuen ja jalat kylmyydestä täristen lakittamaan milloin Mantaa tai laittamaan lakki päähän Turussa taidemuseonmäellä. Opiskeluaikoina haalarit tosin korvasivat kesämekon, mutta sitä haalarihuumaa kesti elämässäni vain parit vuodet.

Se valkoinen lakki. Kaivatteko sen kerran vuodessa esille ja laitatte päähän? Viime vappuna sovimme tuttavaperheen kanssa, että on lakkien ulkoilutuksen aika. Viime kerrasta oli aikaa, sillä täällä Lakeuksilla lakkipäisiä näkee tosivähän. Ei vain ole enemmistöllä tapana tallustella se päässä. Arvatkaa vain, kuinka se lakki kellui paksun polkkatukkani päällä. Päähän oli tullut lisää ulottuvuutta sitten yo-kevään lyhyen hiusmallin. Harmi, sillä lakkini näyttää nyt juuri siltä kuin aina parikymppisenä hyvin tuoreena ylioppilaana haaveilin.

Se lakki on likainen, se on tosilikainen. Siitä näkee, että se on ollut todellakin käytössä todellisella vappuihmisellä. Muistan nekin kerrat, kun ystävien kanssa oikein koetettiin tähdätä valkoisiin lakkeihimme kuohuviinin pirskeitä, jotta lakit eivät olisi niin kovin vitivalkoiset.

Ne vappuperinteet. Kanivinon viisihenkisen perheen vappuperinteet ovat muotoutuneet mukavaksi yhdessäoloksi ystävien kera. Tänä vuonna aatto kuluu moottoriajoneuvossa, mutta vappupäivänä taas ollaan ihmisten ilmoilla haistelemassa vapputorin tarinaa yöllisistä tapahtumista. Jo viitisen vuotta vappuna on meillä tehty kuorrutettuja donitsipalloja, ei siis perinteisiä munkkeja. Donitsipallojen salaisuus on mausteisessa taikinassa. Sekaan nimittäin heitetään kardemummaa ja kanelia. Kuorrutteen kanssa täällä ei kikkailla, vaan sen makumaailma ja päällys on samaa kuin perinteisissä mokkapaloissa. Kannattaa testata!

Mukavaa vappua itse kullekin! Vietät sen sitten yksin, porukassa, sateessa, auringossa, kaurapuuroa tai tippaleipää syöden. Tärkeintä on kuitenkin toivottaa kesä tervetulleeksi.

Juhlia tiedossa? Tässä erilainen herkkuvinkki

Ihanaa, vappu on keskiviikkona! Jostakin kumman syystä olen vappuihminen henkeen ja vereen. Äitini teki aina vapuksi niin simat, tippaleivät kuin reikämunkitkin. Reikämunkkien paistosta jäi iso kasa reikiä eli pieniä pyöreitä munkkipalloja. Ne, ne vasta herkkua olivatkin.

Kinuskikakku. Se kuului myös lapsuuteni vappuaattoihin, sillä vuodesta toiseen äiti paistoi vapunaaton nimpparisankarille kyseisen kakun. 

Naistenlehdet pitävät huolen munkkiohjeiden jakamisesta. Sen vuoksi jaan teille hieman erilaisen herkkuohjeen. Tätä herkkua saa syödä toki ihan arkenakin vaikka välipalana, mutta makeutensa ja ravintorikkaan sisältönsä ansiosta tarjoaisin näitä myös niin vappuna kuin muissakin kevään ja kesän juhlallisuuksissa. Jos vain jaksaa pyörittää palloja ja pelata niiden kaakaoon kastamisen kanssa.

Mitä nuo pallot oikein sitten ovatkaan? Ne ovat Raiderilta (nuoremmat tuntevat patukan Twixin nimellä) maistuvia ihania palloja. Kuitenkaan niissä ei ole mitään samaa kuin Raiderissa.

Naistenlehtiä saa kiittää tästäkin innostuksestani. Uteliaisuuttani hommasin Karita Tykän (sen entisen missiin siis) kirjoittaman kirjan Raakaa ja makeaa, sillä jossakin mediassa kirjaa kovin kehuttiin. Hetken sivuja selattuani olin aivan sekaisin että mitä ihmeen kookosöljyä ja kaakaomassaa ja kaikkea muuta ihmeellistä. Kauppalista kourassani kuitenkin suuntasin kauppaan (kyllä, näiden värkit löytyy ihan isosta maitokaupasta täällä Lakeuksillakin) ja yllättäen löysin kaiken tarvitsemani.

Karita Tykän Raakaa ja Makeaa kirjan ohjetta mukaillen palloni syntyivät näin:

Pallomassa

1 dl maapähkinävoita (sokeriton)

3 rkl hunajaa

3 tuoretta taatelia tai 0.5 dl kuivattua taatelia

1 dl kookoshiutaleita

suolaa (tavallinenkin käy, mutta isompirakeiset sormisuolat toimivat parhaiten)

Ohje:

Sekoita pallomassa keskenään. Jos taateli tuntuu suussasi liian makealta, voit jättää sen pois. Jos käytät taatelia, voit lopuksi surauttaa koko pallomassan sauvasekoittimella tasaiseksi taikinaksi. Tee massasta tasaisia palloja.

Kuorrute

2 rkl juoksevaa hunajaa

1 rkl kookosöljyä, sulatettuna

raakakaakaomassaa 

(sen verran, että seos on mielestäsi sopivaa pallojen siinä kierittämiseen)

Ohje: 

Sekoite hunaja ja kookosöljy keskenään. Lisää vähitellen kaakaomassaa, kunnes kuorrute on mielestäsi sopivaa pallojen siinä kierrittämiseen. Kun kuorrute on valmis, kasta pallot siinä. Laita pallot yksitellen kovettumaan. Nosta hetkeksi jääkaappiin parhaan lopputuloksen takaamiseksi.

Etkö jaksa ryhtyä väsäämään noita herkkupalloja? Ei hätää. Osta tuoreita taateleita ja nosta niitä tarjolle. Muista vain  mainita, että taateleissa on kivi. Nam. Ovat superhyviä.

p.s. Ovatko ohjeen raaka-aineet aivan hepreaa? Käy lukemassa lisää.

Kirppikseltä oma kotienkeli

Kanivinossa on kirppistellyt. Käteen on jäänyt muun muassa kuvassa näkyvä enkelihylly. Kuvassa se näyttää yllättävän hyvältä synnyinasussaan, mutta livenä se oli oikeasti tosikauhea. Sellainen mummoalushousujen värinen. Mutta näin tässä enkelissä potentiaalia. Niin paljon, että olin valmis maksamaan siitä kaksi euroa ja kantamaan kotiin. Materiaaliltaan enkeli on muuten muovia.

Jos jotakin haluaa kotona extempore väsätä, kannattaa kaappiin hommata akryylivärit. Clasulta sellaiset meille alkuvuonna kotoutin ja nyt niitä taas tarvitsin. Olisiko ollut runsaan kympin investointi  kuudesta 75 millin putkilosta.

Jotenkin silmissäni näin enkelin mustana. Harkitsin kyllä sen maalaamista jopa sähkönsinisellä, mutta siinä tapauksessa sen paikka olisi ollut Kanivinon tyttöjen huoneessa. Jos olisivat edes sitä sinne kelpuuttaneet. 

Maalausjäljen jätin tarkoituksella rouheaksi eli annoin surutta pohjavärin paikoin näkyä. Ja toimii! Ei näytä muoviselta, vaan hyvinkin arvokkaalta. Ainakin omaan silmääni...

Enkeli ja Empire State Building. Muutama viikko sitten postailin Kanivinon perheen legorakennelmista kuvia. Samanlaisille legoilla on rakennettu enkelin kannattelema rakennus, Empire State Building, joka ainakin hetken majailee enkelin kanssa samassa paikassa.

Kirppikseltä jäi käteen myös hylätty valokuvakehys. Kehys saa uuden sävyn pintaansa. Valkoista.

Huomenna pitää taas suunnata kirppikselle. Kertaakaan en ole tällä viikolla mennyt sinne tekemään löytöjä, vaan siistimään omaa kirppispaikkaamme. Mutta eikös se niin mene, että jos siellä jotakin itse myy, saa kantaa uutta kotiin tilalle.

Pienen linnun mökki

Pääsiäispostauksessa kerroin väkertäneeni pääsiäiskranssin. Puhuin itse asiassa aivan puppua, sillä vain tuunasin vanhasta kranssista uuden näköisen. Vuosi sitten ostamani Pentikin risukranssi on nähnyt jo monenlaiset lookit. Jouluna sen kaulassa roikkui jättikulkunen, kesällä kukat valtasivat sen oksat, nyt oli muuttolintujen vuoro muuttaa kranssiin asumaan. Kanivinossa on siis vain yksi laadukas kranssi (tai taitaa tuolla kaapissa olla jokunen muukin...), joka muuntautuu tarpeen mukaan.

Pienen talon löysin eilen sisuskaupasta. Sen pohjassa oli pitkä keppi eli luultavammin se on tarkoitettu kukkaruukkuun asustamaan. Keppi sujahti kuitenkin paremmin kuin hyvin ja erittäin napakasti kranssin risujen väliin.

Munien koristamiseen meni alle viisi minuuttia.Kimallemunien pohjana on perinteinen styroxmuna.  Levitin pintaan liimaa ja kierittelin munat kimalteessa. Kun munat olivat kuivuneet, tökkäsin pohjaan pätkän rautalankaa, jolla sain kiinnitettyä munat kranssiin.

Ja sitten vain ripustushommiin ja odottelemaan poikasia....

Sulkasatoa

Ihanaa pääsiäistä kaikille! Meillä täällä pienet trullit virittelevät vitsojaan virvontakuntoon. Lakeuksilla virvonnan aika on vasta tulevana lauantaina. Höyhenet ovat kaikessa kauneudessaan niin ihania, että niitä tekisi mieli ripotella sinne tänne tasoille värittämään pääsiäiskotia.

 Lapset ovat kantaneet kotiin erilaisia pääsiäiskoristeita. On huopakanaa, raeruohoa koristeltuine  purkkeineen ja hienoja pääsiäisaiheisia piirustuksia. Perinteisessä pääsiäissomistuksessa itseäni viehättävät reippaat värit. Kuten myös seinälle päässeessä jättimunassa.

Kanivinon äidillä on omat pääsiäisaskartelut vielä kesken. On vasta syntynyt yksi pääsiäiskranssi (Siitä laitan oman postauksensa tulemaan.) sekä pari pompomia. Minipompon on vain niin mini, että oli vaikea saada siitä oikein minkään mallista, mutta menköön. Vielä on tarkoitus pari violettia pompomia tehdä. Näissä pompomeissa on se kiva puoli, että ne voivat somistaa kotia myös arkena. Itse ajattelin jättää pompomit roikkumaan ainakin vappuun saakka. Jos et muista, kuinka pompomeja tehdään, kurkkaa täältä.

Toiveeni on muuten toteutunut. Tänään aukesi ensimmäinen kukka kirsikkapuun oksassa. Lovely.